Miten ammatilliset opiskelijat saadaan äänestämään?

13.04.2021

Vaikka politiikka tuntuisi etäiseltä, sen vaikutukset tulevat lähelle. Tämä on erityisen totta kuntavaaleissa, sillä kunnissa päätetään monesta nuoren arjen asiasta. Silti nuoren sukupolven ääni ei kuulu kunnallisessa päätöksenteossa: kaksi kolmesta nuoresta jätti viime kuntavaaleissa äänestämättä ja keskimääräinen kunnanvaltuutettu on iältään viisikymppinen. Erityisen huolestuttavaa on, että koulutustaso on vahvassa yhteydessä äänestysaktiivisuuteen. 

Tilastojen valossa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat ja sieltä valmistuneet nuoret äänestävät muita harvemmin. Vaikka jokaisen ei tarvitse innostua kuntapolitiikan kiemuroista, on tärkeää tarkastella, kuka jää sen ulkopuolelle. Tätä tilannetta kuvaa esimerkiksi Nuorisobarometri, jossa kysyttiin 15-29-vuotiaiden nuorten kiinnostusta politiikkaan. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 16 prosenttia vastasi, ettei ole lainkaan kiinnostunut politiikasta. Lukiokoulutuksessa vastaava luku oli 6 prosenttia ja korkeakouluissa opiskelevista näin kertoi vain vajaat 4 prosenttia vastanneista.

Ajattelen, että ammatillisella koulutuksella on tärkeä tehtävä tukea nuoria kasvussa yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Koulutus on paras tapa tavoittaa ja kannatella nuorta elämässä tämän taustasta riippumatta. Oppivelvollisuuden laajentuessa kyseessä on entistäkin keskeisempi tehtävä.

Entä mitä ammatilliset oppilaitokset voivat konkreettisesti tehdä vahvistaakseen nuorten osallisuutta? Oikotietä ei ole vaan vaaditaan vakaata perustyötä oppilaitoksen arjessa.

Ensinnäkin osallisuuden pitää olla läpileikkaava arvo kaikessa toiminnassa. Jos oppilaitoksen toimintakulttuuri kannustaa osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen, oppivat opiskelijat vaikuttamaan oman lähiyhteisönsä asioihin ja saavat kokemuksia kuulumisesta yhteisöön. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn mukaan ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista nuorista vain neljännes arvioi, että pystyy vaikuttamaan hyvin oppilaitoksen asioihin.

Konkreettisesti opiskelijoiden osallistaminen tarkoittaa osallistumista niin omien opintojen kuin oppilaitoksenkin kehittämiseen. Palautetta kerätään säännöllisesti ja käsitellään yhdessä nuorten kanssa. Järjestetään yhteistä ideointia ja työpajoja. Sekä tuetaan ennen kaikkea opiskelijakuntatoimintaa.

Toiseksi kuntavaalit tuodaan oppilaitokselle. Suurimmiksi syiksi jättää äänestämättä nuoret nimeävät vaikeuden löytää sopiva ehdokas tai puolue. Toisaalta omalla äänellä ei nähdä juurikaan merkitystä. Politiikasta pitää puhua nuorten kanssa ja kertoa tavoista vaikuttaa.

Vaalit, äänestäminen ja politiikka on helppo tuoda lähemmäs opiskelijoita järjestämällä politiikkatapahtumia ja ehdokkaiden kohtaamisia. Tähän työnantajani Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi tarjoaa tukea. Kuntavaalien alla on helppo järjestää Allianssin nuorisovaalit, jossa alaikäiset opiskelijat tutustuvat vaaleihin harjoittelemalla äänestämistä. Ehdokkaisiin ja puolueisiin voi tutustua opiskelijoiden kanssa täyttämällä nuorten vaalikoneen. Kun toukokuussa alkaa ennakkoäänestys, on myös tärkeää kannustaa äänioikeutettuja opiskelijoita äänestämään.

Kuntavaaleissa annettu ääni painaa tulevissa päätöksissä. Huolehditaan, että nuorten ääni kuuluu.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Virva Viljanen työn ulkopuolella: Vapaa-ajallani puolustan tyttöjen oikeuksia Planin vapaaehtoisena, kuuntelen euroviisuja ja pulahdan mereen Turun saaristossa. 

Kirjoittaja

Virva Viljanen
nuorten osallisuuden asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Viljanen Virva

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi