Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Mitä sivistys tarkoittaa?

06.08.2019

Oli erittäin kiinnostava lukea Veli-Matti Lampun pohdiskelu siitä, mitä tarkoittaa ammattisivistys. Se innoitti miettimään mitä sivistys ylipäätään tarkoittaa.

Ehkä tyypillisintä on päätyä akateemiseen sivistyskäsitykseen, joka kansanomaisesti ymmärrettynä viittaa laajaan oppineisuuteen. Juuri tällaiseen tulkintaan Veli-Matti pyrki tekemään pesäeroa kuvaamalla ammattisivistystä taitoihin, toimintaan ja asenteiden omaksumiseen kytkettynä sivistyksenä.

Mutta sivistys ei ole helppo termi, vaikka sen eteen laittaisikin sanan "ammatti". Eräskin alansa ammattilainen ei ymmärtänyt sanaa ollenkaan. Hän ihmetteli, mitä tekemistä sivistyksellä ja ammattiosaamisella on keskenään. Tosi ammattimies on ammattilainen, siihen ei istu sana sivistys.

Termin irtautuminen kaikesta käytännön työhön liittyvästä osaamisesta on erikoista, varsinkin, kun sanan "sivistää" etymologiset juuret liittyvät pellavakuitujen valmistamiseen. Kuivatuista pellavan varsista loukutetaan irti kuidut, jotka sitten sivistetään eli harjataan. Näin kuiduista saadaan puhtaita ja sileitä. Pitkistä, kauniista ja sileistä kuiduista saadaan parasta pellavaa.  

Onko sivistyksen irrottaminen käytännön työtaidosta ollut tarkoituksellista? Vaikea uskoa. Mutta millaiseen sivistysnäkemykseen suomalaisen koululaitoksen rakentajat oikeasti halusivat kansan sivistyksen perustaa? 

Cygnaeus aloitti 1800-luvun loppupuoliskolla opettajaseminaarin korostamalla kutsumusta ja kasvatuksellisia näkökohtia. Seuraavalla vuosisadalla vuonna 1971 voimaantullut opettajankoulutuslaki siirsi opettajankoulutuksen yliopistoon, jolloin peruskoulun luokanopettajista tuli akateemisen loppututkinnon suorittaneita ja kelpoisia akateemisiin jatko-opintoihin.  

Sivistys on iskostunut mieleen mm. näiden käsitteiden - kutsumus, kasvatus, akateemisuus, yliopistotutkinto - kautta. Ammatillinen koulutus on ollut oma erillinen saarekkeensa eikä ammattisivistys ole kuulunut sivistystä kuvaaviin termeihin. 

Ammatillisissa perustutkinnoissa puhutaan edelleen yleissivistävistä aineista, kun tarkoitetaan matemaattisia, kielellisiä tai yhteiskunnallisia sisältöjä. Mielenkiintoista on se, että vaikka näistä ”akateemisista” aineista käytössä olevat nimitykset ovat viimeisten vuosikymmenten saatossa vaihdelleet yleisistä ja yhteisistä aina ammattia tukeviin aineisiin, haaste niiden integroimiseksi ammattiosaamiseen on säilynyt tutkinnonuudistuksesta toiseen. Nyt nimikkeiden perään on liitetty sana osaaminen: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen; matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen; yhteiskunta- ja työelämäosaaminen ja sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.

Toivoa sopii, että tämä termi toisi akateemisesti sivistyneet yhteiset osat ammattisivistyksen pariin. Palautettaisiin sivistys ja sivistäminen sinne, mistä se alun perin irrotettiin.

Kiitos Veli-Matti, aloitit juuri sivistyksen eheytystyön nostamalla mestarin eettiset ohjeet keskusteluun ammattisivistyksestä. Tästä näkökulmasta on hyvä jatkaa.

Kirjoittajat

Virve Vainio
ammatillinen opettajankouluttaja, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Vainio Virve

Kari Viinisalo
Oppisopimuskummit ry:n puheenjohtaja

Viinisalo Kari

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi