26.05.2025
Sekä Yleisradio että Helsingin Sanomat ovat julkistaneet näyttävästi Helsingin yliopiston tutkijan Penni Pietilän väitöskirjan Äidinkielen luokka ja sukupuoli: etnografinen tutkimus äidinkielen/suomen opinnoista tekniikan alan osaamisperusteisessa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa - Helsingin yliopisto pohjalta tehdyt artikkelit.
Väitöskirja ja siitä tehdyt artikkelit antavat hyvin synkän kuvan ammatillisesta koulutuksesta ja sen tuottamasta osaamisesta. Väitös on avoimen poliittinen ja kuvaa ammatillista koulutusta luokkayhteiskuntaa ylläpitävänä ja työväenluokkaan ohjaavana.
Väitöskirjan aineisto on kerätty 2010-luvun lopulla nk. ammatillisen koulutuksen reformin suunnittelun ja toimeenpanon alkuvaiheen aikana. Väitöskirja on julkaistu 2025. Pietilän tutkimukselliset havainnot ovat huolestuttavia ja kertovat ammatillisen koulutuksen jatkuvasta kehittämistarpeesta sekä oikeutetusta vaatimuksesta pystyä parempiin tuloksiin. ”Ei savua ilman tulta”. Onko ammatillinen koulutus todella kuvatun laisessa alennuksen tilassa?
Ammatillinen koulutus on sekä tutkimuksellisen että tilastollisen tarkastelun kohteena jatkuvasti. Tutkimukset ja tilastot antavat yleisesti Pietilän väitöskirjaa monipuolisemman sekä tuoreemman kuvan ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Kuva on huomattavasti rohkaisevampi.
Tässä muutamia esimerkkejä viimeaikaisista tutkimuksista ja tilastoista
Väite: Ammatillinen koulutus pitää yllä luokkayhteiskuntaa ja riittävää osaamista korkeakouluopintoihin ei synny.
Tutkimus: Ammatillisen koulutuksen tuottama osaaminen suhteessa ammattikorkeakouluopintojen vaatimuksiin (Tutkimus Karvi 2024)
Ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista lähes puolet on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Näiden opiskelijoiden vahvuuksia ammattikorkeakouluopinnoissa ovat erityisesti ammatillinen osaaminen, työkokemus ja työelämätaidot. Mahdolliset puutteet opiskelijoiden osaamisessa liittyvät usein viestinnällisiin valmiuksiin, vieraisiin kieliin ja matematiikkaan. Ammattikorkeakoulut kuitenkin tukevat opiskelijoitaan monin tavoin ja ammatillisen tutkinnon suorittaneet opiskelijat menestyvät korkeakouluopinnoissaan.
Johtopäätös: Ammatillinen koulutus on merkittävä jatkotutkintoväylä ammattikorkeakouluun. Erityinen vahvuus on saavutettu ammattiosaaminen. Ammatillinen koulutus ei siis pidä yllä luokkayhteiskuntaa vaan tarjoaa aidon väylän korkeakoulutukseen. Koulutustason nostoa on lisäksi ammattiosaamisen kehittäminen ammatillisesta perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon. Yhteiskunta tarvitsee ammattiosaajia.
Väite: Ammatillinen koulutus on syypää nuorten heikkoon äidinkielentaitoon
Tutkimus: PISA-tutkimus ja tulokset 2022 – Lukutaito
Suomalaisnuorten lukutaidon taso (490) on edelleen OECD:n keskiarvoa (476 pistettä) korkeampi. Vuoden 2018 PISA-arvioinnissa lukutaito oli pääalueena, ja sen tulokseen verrattuna Suomen pistekeskiarvo on laskenut peräti 30 pistettä. Lukutaidon osaaminen on heikentynyt matematiikan tavoin useimmissa osallistuneissa maissa.
Äidinkielessä tyttöjen taidot ovat selvästi paremmat kuin pojilla. Opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi suomen tai ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärissä. Oppilaista 81 prosenttia jäi arvosanojen 5–7 tasolle, mutta suuri osa heistä oli lähellä arvosanaa 7 tai hieman sen yli. Hyvään osaamiseen ylsi vain 16 prosenttia oppilaista. Kuitenkin tytöistä 81 prosenttia ja pojista 58 prosenttia sai opettajaltaan lukuvuositodistukseen arvosanan 8–10. Suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) -oppimäärissä oppilaiden taustoissa ja taidoissa on paljon vaihtelua. Lähes joka neljäs oppilas ylsi äidinkielen pistemäärällään kansalliselle keskitasolle. 5 Toisaalta lähes puolet oppilaista (46 %) kuului taidoiltaan heikoimpaan viidennekseen.
Johtopäätös: Äidinkielen ja Suomi toisena kielenä oppimistulokset ovat heikentyneet jo ennen toisen asteen opintoja. Seuraukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa. Pahimpia puutteita on vaikeaa enää ammattiopintojen aikana korjata. Tarvitsemme koko koulutusketjun vahvistamista. Vanhemmilla on oppimisessa tärkeä rooli, jota ei voida ohittaa.
Väite: Opiskelijat ovat tuuliajolla opinnoissa, eivätkä saa riittävästi opetusta ja ohjausta. Myös työnantajat ovat laajasti tyytymättömiä ammatilliseen koulutukseen
Tilasto: Opiskelijat ovat tyytyväisiä koulutukseen ja yritykset tyytyväisiä yhteistyöhön
Työelämäpalaute työpaikkapalaute sekä opintojen päättökysely (lähde: Opetushallitutus, 2024)
Kuntalaistutkimus: Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi (Kuntaliitto 2025)
Johtopäätös: Työnantajien, työpaikkaohjaajien sekä opiskelijoiden palaute eivät laajana otantana tue väitteitä ammatillisen koulutuksen opintojen vähäisyydestä tai ettei riittäviä työelämävalmiuksia saavuteta.
Ammatillinen koulutuksen järjestäjät eivät kiellä oppimisen ja koulutuksen haasteita. Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti, todennäköisesti aktiivisimmin koko koulutusjärjestelmässä. Vuonna 2026 on tulossa voimaan uusi rahoitusjärjestelmä, jossa esimerkiksi huomioidaan opiskelijan lähtötaso. Heikommalla todistuksella opintoihin tuleviin kohdistetaan enemmän rahoitusta.
1.8.2026 tulee voimaan oppimisentuen uudistus, jossa tukea porrastetaan tarpeen mukaan. Tuesta tulee velvoittavaa ja sen saannin kynnys madaltuu.
Toivoisin, että Yleisradion ja Helsingin Sanomien toimittaja tutustuisivat yhtä väitöskirjaa laajemmin ammatillista koulutusta koskeviin tutkimuksiin, tilastoihin sekä kehittämistoimintaan. Tämä auttaisi hahmottamaan monipuolisemmin sekä tilannetta että siihen johtaneita syitä ja seurauksia.
Veli-Matti Lamppu
toimitusjohtaja
AMKE ry
Veli-Matti Lamppu
Toimitusjohtaja, AMKE ry / AMKE Oy
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
