Miljoonien kohtaamisten ammatillinen koulutus – inhimillisesti ja ihmisläheisesti

16.04.2026

Ihmisläheinen johtaminen ja inhimillisyys eivät ole pumpulinkevyttä höttöä vaan tapa johtaa. Ammatillisen koulutuksen arjessa tapahtuu miljoonia kohtaamisia: oppilaitoksessa, työsalissa, verkkoympäristössä, työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa, opiskelijapalavereissa, työkavereiden kesken - ja jokainen niistä on tärkeä. Kohtaamisten kautta ammatillisen koulutuksen kädenjälki on meille jokaiselle joka päivä läsnä.

Inhimillinen johtaminen alkaa usein johtajasta itsestään. Se edellyttää itsetuntemusta. Kun tunnistat omat toimintamallisi, pystyt säätelemään reaktioitasi ja jättämään tilaa myös muiden tunteille – ilman että menetät rooliasi.

Kohtaaminen on näkemistä ja kuulemista, opettamista ja ohjaamista, läsnäoloa ja rinnalla kulkemista.  Aina ei olla samaa mieltä eikä samanmielisiä, mutta siitä huolimatta tavoitteena tulisi olla yhteisyyden rakentaminen ja luominen. 

Ammatillisessa koulutuksessa samoin kuin työelämässä vaatimukset ja odotukset ovat kasvaneet: muutoksia, niukkenevia resursseja, monimutkaisia asiakastarpeita ja osaajapulaakin. Niin meidän kuin muun hallinnonkin soisi muistavan, että käskyttämällä, valvomalla ja vaatimalla ei saada parasta mahdollista tulosta. Ammatillisessa koulutuksessa toivottuihin muutoksiin tarvitaan aikaa. Joku onkin sanonut: ” Tarvitaan aikaa, tarvitaan rauhaa, sillä ei voida edellyttää, että mikään kasvaa pellossa, jota koko ajan kynnetään.” 

Koulutamme ammattilaisia, jotka ratkaisevat ongelmia, tekevät harkintaa, kantavat vastuuta ja kohtaavat erilaisia tilanteita ja asiakkaita. Työ ja sen laatu syntyvät pitkälti vuorovaikutuksessa ja päätöksenteon arjessa.  Inhimillisyys ja ihmisläheisyys konkretisoituu usein silloin pienissä hetkissä: siinä, miten tervehditään, miten reagoidaan virheeseen, miten kysytään kuulumisia ja miten tehdään tilaa toiselle ihmiselle. 

Ihmisläheisyys ja inhimillisyys ovat myös reiluutta. Reiluus on taas arjen polttovoimaa ja se tarkoittaa myös sitä, että odotukset ovat selvät, tukea on saatavilla ja saamme palautetta.  Uskon ja tiedän, että useimmat meistä haluavat tehdä niin työnsä ja kuin opintonsa reilusti ja hyvin. 
Inhimillisesti ja ihmisläheisesti johtamalla rakennamme luottamusta.  Esimerkiksi erilaisissa opiskelijatapaamisissa on tärkeää tulla kuulluksi ja kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Vaikeat, hankalat asiat ja virheet sekä tärkeät parannusehdotukset uskalletaan nostaa esiin paremmin ja keskusteluyhteys avautuu ja avartuu kun olemme aidosti läsnä.

Näen, että ihmisläheinen ja inhimillinen johtaminen on ennen kaikkea arvovalinta ja toimintatapa. Se on läsnäoloa, kuuntelua ja kunnioitusta – mutta yhtä lailla tavoitteiden asettamista, päätöksentekoa ja työn suuntaamista. Inhimillinen esihenkilö ei luovu johtamisesta, vaan tekee sen tavalla, joka ei ole suosimista. Ihmisläheisyys näkyy yhdenvertaisina käytäntöinä, ei henkilökohtaisina erivapauksina. Näin syntyvä psykologinen turvallisuus on edellytys niin oppimiselle ja yhteistyöllekin.

Vuoden inhimillisintä työpäivää vietetään Suomessa ensimmäistä kertaa torstaina 16.4.2026. Live-säätiön alullepaneman teemapäivän tavoitteena on edistää monimuotoisuutta, ystävällisyyttä ja ihmisläheisyyttä työpaikoilla. Päivän aikana kannustetaan tekemään pieniä inhimillisiä tekoja, kuten kiittämään tai auttamaan työkaveria, ja jakamaan arjen ystävällisistä teoista myös näkyvästi somessa.

Uskon, että ihmisläheinen ja inhimillinen johtaminen näkyy myös niin työnantajakuvassa mutta myös koko ammatillisen koulutuksen kuvassa: tapa, jolla ihmisistä puhutaan ja heitä kohdellaan, kantaa positiivisesti, vaikeidenkin aikojen yli. 

Sataedun rehtori Anne Laine työn ulkopuolella: Vapaa-ajan harrastuksiani on palapelien kokoaminen, tankarunojen tekeminen ja lukeminen.

Takaisin