30.08.2022
Metsäteollisuus laulaa samassa kuorossa muiden osaajapulasta kertovien toimialojen kanssa. Metsäteollisuus ry:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan jopa 86 % alan toimipaikoista kokee haasteita rekrytoinneissa. Kolmasosa rekrytointihaasteista raportoineista arvioi, että työpaikkoja on jäänyt kokonaan täyttämättä hyvien hakijoiden puutteen takia.
Kyselyyn vastanneiden mukaan työvoiman saatavuutta heikentää eniten kilpailu osaajista niin saman alan yritysten kuin muiden toimialojen kesken. Tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja on runsaasti varsinkin kunnossapidon sekä sähkö- ja automaatioalan ammattilaisille - eli niille, joita tarvitaan kaikilla muillakin teollisuuden aloilla.
Kasvava kilpailu osaajista tarkoittaa yrityksille lisääntynyttä pohdintaa työnantajamielikuvista, työolosuhteista sekä työpaikkojen sijainnin vetovoimaisuudesta. Tässä yhtälössä riittää ratkottavaa paitsi yrityksille myös päättäjille ja koulutuksen tarjoajille. Pahimmillaan vaikeudet rekrytoinneissa voivat johtaa rajoituksiin tehdastuotannossa sekä yrityksen kehitystyön ja kasvun hidastumiseen ja sitä kautta esimerkiksi julkisen talouden tai ilmastotavoitteiden toteuttamisen takkuamiseen.
Yli 60 prosenttia Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten henkilöstöstä oli vuonna 2020 työntekijätehtävissä eli käytännössä ammatillisen koulutuksen saaneita. Henkilömäärä työntekijätehtävissä oli 15 090. Ammatilliset osaajat ovat siis ratkaisevassa roolissa metsäyhtiöiden toiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Oppisopimus ja kielitaitokysymysten arviointi avuksi
Noin 80 % metsäteollisuuden yrityksistä hyödyntää oppisopimuskoulutusta. Oppisopimus onkin koettu toimivaksi väyläksi sekä uusiin rekrytointeihin että henkilöstön jatkokoulutuksiin. Jatkossakin on tärkeää, että oppisopimus on yrityksille houkutteleva koulutus- ja työllistämismuoto. Ohjaus ja toimivat yhteydet oppilaitokseen ovat tärkeitä onnistuneen oppisopimuskokemuksen kannalta.
Oppisopimuksen hyödyntämisen lisäksi rekrytointivaikeuksia voi vähentää työnhakua laajentamalla ja katsomalla kielitaitoasioita uusin silmin. Metsäteollisuus ry:n jäsenkyselyn mukaan käytännössä kaikilta metsäteollisuudessa työskenteleviltä vaaditaan toistaiseksi vähintään kohtalainen suomen kielen taito. Suomen kielen taidon puute ei välttämättä voi tulevaisuudessa olla ylitsepääsemätön este työllistymiselle, jos kaikki avoimet työpaikat halutaan täyttää.
Myös kielten opetuksella ja kielitaidon kehittymisellä on merkitystä. On tärkeää huolehtia siitä, että Suomeen tulevat oppivat ammatissaan tarvittavaa kotimaisen kielen sanastoa. Vastavuoroisesti kotimaisten kielten puhujien tulisi saada opinnoissaan hyvät englannin kielen taidot, joilla pärjää kansainvälistyvissä työyhteisöissä.
Tiivis yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää
Rekrytointivaikeuksien taklaaminen lähtee yritysten sisältä rekrytoinnin, perehdyttämisen ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä. Lisäksi kuitenkin tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi kuntien ja koulutuksen järjestäjien kanssa ja näiden kesken. Kasvava tarve osaajille edellyttää yhä tiiviimpää vuoropuhelua. Alueellista oppilaitosyhteistyötä voi lisätä esimerkiksi sopimalla harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksista tai asiantuntijavierailuista oppilaitoksissa.
Voisi sanoa, että metsäteollisuudessa on nyt työnhakijan markkinat. Avoimia työpaikkoja on runsaasti, ja investoinnit lisäävät alueellista työvoimatarvetta huomattavasti. Ala tarjoaa töitä lähes kaikista koulutustaustoista tuleville - niin teollisuuden kokeneille konkareille kuin nuorille ja alanvaihtajille. Uramahdollisuuksia löytyy kaikille tekniikasta, tulevaisuudesta, ilmastosta, metsistä ja puumateriaalista kiinnostuneille.
Metsäteollisuus ry:n koulutuksen ja osaamisen päällikkö Reetta Pilhjerta työn ulkopuolella: Hakeudun luontoon tai hankin kaupunkikulttuurielämyksiä.
Reetta Pilhjerta
päällikkö, koulutus ja osaaminen, Metsäteollisuus ry
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki