18.10.2022
Ammatillinen koulutus on kokenut isoja myllerryksiä viime vuosina. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut oppivelvollisuuden laajentaminen kattamaan toisen asteen tutkinnot 18 ikävuoteen asti. Vuonna 2021 voimaan tulleen uudistuksen myötä opinnoista tuli maksuttomia laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille.
Uudistuksen tarkoitus on ollut varmistaa, että kaikki nuoret suorittavat toisen asteen tutkinnon - taustalla vaikuttaa hallitusohjelman laajemmat tavoitteet parantaa nuorten osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja sekä lisätä koulutuksen yhdenvertaisuutta.
SAKKI ry julkaisi keväällä 2022 neljännen Amisbarometri-tutkimuksen. Kyselyn yhtenä painopisteenä oli selvittää oppivelvollisuuden toteutumista opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksesta ilmeni, että opiskelijoiden tyytyväisyys alavalintaan ja hakuvaiheen ohjaukseen oli hieman lisääntynyt - v. 2019 53% opiskelijoista koki saaneensa tarpeeksi ohjausta ja tukea, kun taas v. 2022 luku oli 55%.
Vaikka oppilaitoksissa on ehkä reagoitu ohjauksen tarpeellisuuteen hieman aiempaa paremmin, paljon on edelleen tehtävää. Amisbarometrista käy nimittäin myös ilmi, että vain 42% vastaajista oli hakeutunut ammatilliseen koulutukseen oman osaamisen kehittämisen vuoksi - 2019 luku oli vielä 83%. Riittävä ohjaus ja tuki vahvistavat kiinnittymistä opintoihin toisella asteella, lisäävät opiskelumotivaatiota sekä hyvinvointia.
Kyselyssä selvitettiin myös opiskelijoiden kokemuksia maksuttomiin oppimateriaaleihin liittyen. Oppivelvollisuus onkin merkittävästi helpottanut opiskelijoiden taloutta: Esimerkiksi 35% kolmannen tai useamman vuoden opiskelijoista oli hankkinut itse työvälineet, -asut ja -aineet, kun taas ensimmäisen vuoden opiskelijoista eli uusista oppivelvollisista jo selvästi vähemmän eli 23%. Kolmannen tai useamman vuoden opiskelijoista jopa 43% oli maksanut oppikirjat ja -materiaalit itse, mutta ensimmäisen vuoden opiskelijoista vain 23%. On myös tärkeää huomioida, että osa opiskelijoista saattaa omasta halustaan hankkia opiskeluun liittyvät materiaalit omakustanteisesti, vaikka saisikin ne oppilaitokselta esimerkiksi lainaan.
Kun tarkastellaan oppivelvollisuusuudistusta ja hallituksen koulutukseen liittyviä “kattotavoitteita”, Amisbarometrin tuloksista voi tulkita, että oppivelvollisuuden laajentuminen on varsinkin oppimateriaaleja koskevissa kysymyksissä lisännyt koulutuksen yhdenvertaisuutta - nyt myös pienituloisten perheiden nuorilla voi olla vahvempi kokemus siitä, että kouluttautuminen on heillekin mahdollista. Muitakin tekoja tarvitaan, sillä tutkimuksesta käy esimerkiksi ilmi, että n. 30% amisopiskelijoista kaipaa enemmän lähiopetusta. Lisäksi nuorten hyvinvointi on monilla mittareilla huonontunut. Nuorten osaamistason parantaminen ja oppimiserojen kaventaminen edellyttävät panostuksia lähiopetukseen, oppilaitosten riittäviin pysyviin resursseihin sekä opiskeluhuoltoon. Ilman niitä nuorten vahvempaan osaamiseen ja koulutuksen tasa-arvoon tähtäävä työ jää vaillinaiseksi.
SAKKI ry:n hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden asiantuntija Sara Siponmaa työn ulkopuolella: Vapaa-ajalla harrastan tanssia ja harjoittelen puutarhausta. Lisäksi vietän aikaa perheeni kanssa esimerkiksi ulkoillen lähiluonnossa.
Sara Siponmaa
hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden asiantuntija, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
