Laadukas ammattiosaaminen vaatii selkeän suunnan ja mahdollisuuden toistoille

28.04.2025

Vuonna 2018 voimaan tullut ”Ammatillisen koulutuksen reformi” oli koko suomalaisen koulutusjärjestelmän suurin muutos ammattikorkeakoulujärjestelmän syntymisen jälkeen. Reformi ravisteli monia ammatillisen koulutuksen perusrakenteita – erityisesti, kun sitä edelsivät massiiviset 230 miljoonan euron valtionosuusrahoituksen leikkaukset. 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ottivat kuitenkin annetut haasteet vastaan ja lähtivät toimeenpanemaan lakimuutoksia ja vaikeiden sopeuttamistoimien vaatimia ratkaisuja. Työtä motivoi se, että perinpohjaisen reformin lupauksena oletettiin olevan jonkinlainen työrauha muutostavoitteiden toteuttamiseksi. Koulutuksen järjestäjillä oli kohtuullinen odotus siitä, että reformin osalta tultaisiin seuraavina vuosina tekemään korkeintaan joitain teknisiä tarkennuksia ja hienosäätöjä.

Suomessa kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallinnan järjestelmä. Laadukas työskentely lähtee kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että organisaatiossa on sovittu, kuinka asiat tehdään ja että sen jälkeen kaikki tekevät niin kuin on sovittu. Laatuympyrän mukaisesti yhteisesti sovittua toimintaa mitataan ja arvioidaan. Havaittuja kehittämiskohteita kehitetään ja vahvuuksia ylläpidetään - ”ännu lite bättre” sanoisi ruotsalainen. Laatupyörä pyörii jatkuvasti ja kehitys kehittyy…

Suomen ammatillisen koulutuksen ensimmäisen ja lähes viimeisen laatupalkinnon voittaneen organisaation edustajana uskallan sanoa, että laadukkaan työn tekeminen vaikeutuu merkittävästi, kun ympäröivä yhteiskunta on turbulenssissa muutoksessa. Laatupyörä ei voi enää pyöriä, jos juuri raiteilleen asetetut prosessit eivät ehdi kuin juuri käynnistyä ennen kuin uusia raiteita aletaan jo suunnitella ja rakentaa. Laatu vaatii aikaa ja toistoja. 

Ammatillisen koulutuksen muutos on reformin jälkeen ollut valtavaa – jossain kohdin jopa hallitsematonta. Ei ollut muste ehtinyt reformilaeista vielä kuivua ennen, kun jo toteutettiin mittaluokaltaan n. 400 M€:n suuruinen rahoituslain jakosäännöksiin tehty muutos. Sitä seurasivat nopeassa rytmissä oppivelvollisuuden pidennys, maksuttoman toisen asteen toimeenpano, opettajien vuosityöaikaan siirtyminen, ammatillisen koulutuksen tutkintojen kokonaisuudistus, opettajien ja ohjaajien lisäresurssoinnin ylös- ja  alasajo sekä TE24-uudistus. Reilun kuuden reformivuoden jälkeen nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa käynnistettiin hyvin tuntemamme ”Ammatillinen koulutus kohti uutta” -kokonaisuus valtionosuusleikkauksineen ja fundamenttimuutoksineen. Joku viisas on joskus tutkinut, että muutoksen läpivienti ja validi tulosten arviointi vie vähintään 6-8 vuotta. 

Reformin jälkeisellä ajanjaksolla on ollut myös ammatilliseen koulutukseen vaikuttaneita historiallisia yhteiskunnallisia myllerryksiä, jotka tieteellisesti validissa tarkastelussa olisi syytä huomioida, kuten: koronapandemia, jengiytymisilmiöt, huumaus- ja päihdeaineiden räjähtänyt kasvu, kännykän koulukäytön ongelmat, maahanmuuttajien osuuden merkittävä kasvu, peruskoulun päättäneiden osaamisen tason hälyttävän suuri lasku, jne. 

Hämmästyttävintä tässä tarkastelujaksossa on se, että sen aikana ammatillinen koulutus pystynyt pienemmällä reaalirahoituksella lisäämään suoritettujen opintopisteiden määrää 4,7 %:lla ja saamaan ammatillisen koulutuksen piirin 10,9 %:a enemmän opiskelijoita. Ammatillisessa koulutuksessa he ovat lisänneet osaamistaan ja kehittäneet työmarkkinakykyään sekä olleet pois rahallisesti ja inhimillisesti äärimmäisen kalliista syrjäytymisen vaarasta. 

Kaiken edellä kirjoittamani jälkeen en enää ihmettele, että ammatillisen koulutuksen arvostus yhteiskunnassa on viimein ymmärretty. Seuraavaksi toivoisin, että ammatillinen koulutus saisi selkeän suunnan, jota tavoitellen koulutuksen järjestäjät voisivat aidosti toteuttaa laatuympyrän mukaista pitkäjänteistä kehittämistyötään.

Perho Liiketalousopisto Oy:n toimitusjohtaja, rehtori, AMKE ry:n hallituksen jäsen Juha Ojajärvi työn ulkopuolella: Vapaa-ajallakin viime aikoina rakas harrastutukseni on ollut tietoisuuden ja arvostuksen lisääminen ammatillista koulutuksesta 😊

Kirjoittaja

Juha Ojajärvi
rehtori, toimitusjohtaja, Perho Liiketalousopisto Oy

Ojajärvi Juha

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi