Korkeakouluvisio ei toteudu ilman ammatillista koulutusta

16.03.2026

Suomen tulevaisuus rakennetaan osaajien avulla. Talouskasvu, tuottavuuden parantuminen ja yhteiskunnan uudistuminen perustuvat siihen, että maassa on riittävästi koulutettua ja osaavaa työvoimaa sekä mahdollisuuksia kehittää osaamista läpi työuran.

Samaan aikaan on hälyttävää, että Suomen koulutustaso on jäänyt OECD-vertailussa jälkeen tärkeistä kilpailijamaistamme. Vuonna 2024 vähintään kandidaattitason tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaiden ikäluokassa oli Suomessa 39, Tanskassa 51, Ruotsissa 56 ja OECD-maissa keskimäärin 48 prosenttia. 

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan käynnissä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision uudistaminen. Visiotyössä on tarkoitus vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä luoda korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivoja. Koulutustason nostaminen on yksi visiotyön keskeisimmistä tavoitteista.

Tavoite edellyttää, että peräti 70% ikäluokasta jatkaa korkeakoulutuksessa. Sen toteutumiseksi koulutusjärjestelmän on tarjottava toimivia jatko-opintopolkuja myös ammatillisesta koulutuksesta. Tavoitteen saavuttaminen vaatii, että ammatillinen koulutus rakentaa vahvan ammattitaidon lisäksi myös laajempia oppimisvalmiuksia ja ammatillista sivistystä: kykyä oppia uutta, kehittää omaa osaamista ja ymmärtää työn paikkaa yhteiskunnassa. 

Tällä hetkellä ammatillista väylää tulevista opiskelijoista vain noin viidennes opiskelee kolmen vuoden kuluttua korkeakoulussa, pääsääntöisesti ammattikorkeakoulussa. Seitsemän vuoden kuluessa jo neljännes ammatillisen perustutkinnon suorittaneista siirtyy korkeakoulutukseen. Koulutustavoitteiden näkökulmasta määrä ja vauhti on kuitenkin riittämätöntä. Yhtä lailla tarvitaan nykyistä useampia ammatillisen koulutuksen suorittaneita yliopistokoulutukseen.

Suomen osaamistason nostamisen kannalta koulutusjärjestelmän on toimittava kokonaisuutena ja mahdollistettavat sujuvat siirtymät koulutusasteelta toiselle. Tässä tärkeässä osassa on riittävien YTO-aineiden rinnalla nykyisten väylä- ja polkuopintojen vahvistaminen ja kokonaisuuden selkeyttäminen, laadukasta ohjausta unohtamatta. Kun ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välistä yhteyttä tiivistetään, rakennetaan samalla kestävämpää perustaa Suomen osaamiselle ja tulevalle kasvulle. 
 

Akava ry:n koulutuspolitiikan päällikkö Miika Sahamies työn ulkopuolella: Vapaa-ajallani valmistelen väitöskirjaa sateenkaarivähemmistöjen työelämäoikeuksien edistämisestä.

Takaisin