Ketkä kantavat vastuun nuorten osaamisesta

05.06.2025

Toimituspäällikkö Leena Laakso kysyy Kauppalehden artikkelissaan 5.6.: "Ovatko amikset rikki?" Kysymys voidaan tulkita kahdella tavalla: viittaako se opiskelijoihin vai koulutuksen järjestäjiin? Laakso kohdistaa kuitenkin kysymyksen erityisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. Hänen mukaansa rikkinäinen järjestelmä johtaa siihen, että myös osa opiskelijoista jää ilman riittävää yleissivistystä, erityisesti äidinkielen opetusta (suomi tai ruotsi). Tämä puolestaan vaikeuttaa työelämään siirtymistä ja jatko-opintoihin pääsyä.Pahimmillaan edessä ei ole duunaripolku vaan pitkäaikaistyöttömyys. 
 
Ammatillisen koulutuksen ydintehtävänä on tarjota valmiudet niin sanottuun ammattisivistykseen– eli vahvaan perus- tai syventävään ammattitaitoon. Työelämän muuttuessa myös ammattisivistyksen sisältö on laajentunut: yhä keskeisemmäksi nousevat kielelliset ja matemaattiset taidot. Näitä ei tarvita ainoastaan jatko-opintoihin hakeutumista varten, vaan ne ovat entistä tärkeämpiä myös työelämässä pärjäämisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta. 
 
Ammatillinen koulutus on säröillä. Kaikilla toiminnan tasoilla on petrattavaa. Erityisesti tarvitaan pedagogista uudistamista, joka huomioi paremmin yhä moninaisemmat opiskelijoiden tarpeet. 
 
Samalla yhä suurempi osa oppivelvollisista on "rikki" jo amikseen tullessaan. Tutkimuksissa todennettu tosiasia on, että kasvavalla joukolla nuoria on suuria vaikeuksia perusosaamisessa. Myös sosiaaliset ongelmat sekä terveys- ja asennehaasteet kasvavat. Lisääntynyt maahanmuutto on kasvattanut sellaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrää, joilla on jo valmiiksi haasteita kielellisissä ja matemaattisissa taidoissa. Liian usein ongelma on myös yhteiskuntaan kotoutumisessa. Näissä tilanteissa haasteet voivat kasautua entisestään. Herää kysymys: onko peruskoulu rikki – vai onko myös perusopetus tilanteessa, jossa siltä vaaditaan sellaista, mikä ei kuulu koulun perustehtävään?  
 
Mitä tapahtuu kodeissa ja vanhemmuudessa, kun merkittävä osa nuorten ongelmista on syntynyt jossain muualla kuin koulussa. Ongelmat eskaloituvat viimeistään amisvaiheessa, kun nuori kohtaa vaatimuksen yleissivistävän ja ammattisosaamisen (usein kädentaidot) todentamiseen työelämässä. Onko vanhemmuus rikki? 
 
Jos haluamme, että ammatillinen koulutus todella eheytyy, tarvitsemme laaja-alaisia ja koordinoituja yhteiskunta-, sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspoliittisia toimia. Erityisen tärkeää on nostaa vanhemmuuden merkitys uudelleen esiin – ja uskaltaa asettaa myös kasvatukselle selkeitä odotuksia. Kasvatusvastuu ei voi jäädä yksin koulun harteille. 

Takaisin