Juuret ja siivet

14.09.2026

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista sekä tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Lisäksi he saavat jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Voidaankin hyvin todeta, että ammatillinen koulutus antaa juuret ja siivet.

Juuriston syvyys ja laajuus riippuu yksilöstä ja maaperästä, ja jokaisella opiskelijalla on oikeus oppia omalla tasollaan. Juuret rakentuvat työprosessien hallinnasta, menetelmien, työvälineiden ja materiaalien käytöstä.

Tukeviin juuriin tarvitaan myös työelämän tuntemusta ja alan säädösten noudattamista, ongelmanratkaisua ja turvallista työskentelyä. Vuosirenkaat kertovat ajasta, mutta todellinen vahvuus rakentuu juuristossa. 

Siivet kehittyvät vähitellen. Frank Martela korostaa omaehtoisuutta, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta siipien rakennusaineina. Omaehtoisuus, eli autonomia, tarkoittaa kokemusta siitä, että voi vaikuttaa omaan tekemiseen ja tehdä tärkeäksi kokemia asioita. Kyvykkyys on osaamista, kehittymistä ja omien vahvuuksien käyttämistä, ja kokemus siitä, että minä kuulun tänne, muodostaa perustan yhteenkuuluvuudelle.  

Opiskelija tarvitsee juuret ja siivet, ja näkisin, että inhimillinen strategia voisi luoda kasvualustan, jossa ne voivat kehittyä. Paula Kilpinen rakentaa inhimillisen strategian neljän elementin varaan: tahto, kyky, osallisuus ja toimijuus. Kilpisen mukaan inhimillinen strategia saa ihmiset ponnistelemaan kohti yhteistä suuntaa ja edistämään yhteistä tarkoitusta. Strategia on inhimillinen, kun jokainen kokee sen omakseen. 

Pyrkimys hyvään, laadukas opetus, työelämälähtöisyys ja turvallinen arki luovat inhimillisyyden rinnalla turvallisen maaperän yksilön kehittymiseen ja ammatilliseen kasvuun. Opiskelijaa kuullaan aidosti, annetaan tunnustusta ja kohdellaan arvostavasti. Henkilökunta toimii itse esimerkkinä, kun tuetaan empatiaa ja rakennetaan luottamusta. Autetaan opiskelijaa tarkastelemaan omaa toimintaa ja pidetään palaute rakentavana ja kehittävänä. Opiskelijan on hyvä tietää, mitä häneltä odotetaan, ja hän saa tarvitsemansa tuen. 

Hyvä vesi ravitsee ja huonolaatuinen vesi tukahduttaa. Kun yhteinen tapa ajatella ja toimia arjessa on ristiriidassa oppilaitoksen arvojen kanssa, voi vääränlainen oppilaitoskulttuuri katkaista siivet ja hidastaa juurten kasvua. Ravitsevan veden tulee myös virrata, ja oppilaitoskulttuurin tuleekin oppia, uudistua ja muuttua ajassa.

Niinpä haastankin meitä kaikkia miettimään, onko tänäänkin opiskelija oikeasti ykkönen ja miten voisin olla omalta osaltani rakentamassa oppilaitosyhteisöä, jossa hyvä on normi.

Ammattiopisto Lappian osaamispalvelujohtaja, työyhteisösovittelija ja Sajo ry:n hallituksen jäsen Sanna Laihinen työn ulkopuolella: Äiti ja saariston lapsi, joka löytää paikkansa maailmasta joogamatolla. 

Takaisin