25.01.2016
Työn tekeminen muuttuu ja se vaatii meiltä aivan uusia taitoja. Tämä on tullut suomalaisten tietoisuuteen sen jälkeen, kun ETLA vuoden 2014 alussa julkisti arvion, jonka mukaan kolmasosa ammateista on vaarassa kadota. Jo tuota ennen maasta oli kadonnut kymmeniätuhansia paperi- ja matkapuhelinteollisuuden työpaikkoja.
Tuoreimmat arviot teknologian työpaikkoja tuhoavasta voimasta saimme Maailman talousfoorumin ennusteista viime viikolla: Automaatio ja robotit vievät viisi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Myös YK:n työjärjestö ILO on ennustanut työpaikkojen vähentyvän.
Kone on ihmistä nopeampi, tarkempi ja tehokkaampi yhä useammassa erilaisessa tehtävässä, joten meidän on keskityttävä siihen, mitä luonnostaan olemme. Olemisen taidot ovat tekemistä tärkeämpiä, pohtii Geoff Colvin 2015 julkaistussa Humans are Underrated -kirjassaan. Ydinosaamisemme ei ole jonkin asian tekemistä vaan ihmisenä olemista.
Tulevaisuuden työpaikat syntyvät tehtäviin, joissa ihminen päihittää tietokoneen. Se ei onnistu laskemalla tai tekemällä nopeammin ja tehokkaammin. Meille jää empatia, vuorovaikutus ja yhteistoiminta muiden ihmisten kanssa. Nämä olivat vahvuuksiamme jo ihmiskunnan alkuaikoina vaellellessamme laumoissa savannilla. Tuolloin aivomme kehittyivät ratkomaan monimutkaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja.
Uudet taidot ovatkin siis ikivanhoja, mutta ne ovat olleet taka-alalla muodollisessa koulutuksessa. Koulumaailma viritettiin satoja vuosia opettamaan ihmisiä tietämään ja tekemään asioita. Nyt on aika uudistaa koulutusten sisältöjä.
Työnantajat hakevat palvelukseensa hyviä tyyppejä, jotka luovat ihmissuhteita ja verkostoja. Hyvät tyypit ovat kulttuurisesti huomaavaisia ja saavat tuloksia aikaa hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. Kyse ei ole koulutuksen muodollisesta tasosta vaan ihmisten kyvystä toimia.
Kirjassaan Colvin kertoo esimerkein, että ihmissuhdetaitoja voidaan kouluttaa ja harjoitella. Niihin harjaantumisen pitäisi jo nyt kuulua kaikkeen koulutukseen varhaiskasvatuksesta erikoisammattitutkintoon ja väitöskirjan kirjoittamiseen asti. Valitettavasti näin ei ole. Me arvostamme yhä liikaa teknistä tekemistä, on kyse sitten sorvaamisesta, talon rakentamisesta tai yhtälön ratkaisemisesta.
Onko meillä rohkeutta katsoa ammatillisia ja korkeakoulututkintojamme uudella tavalla? Kykenemmekö nostamaan yleisiksi kuvatut taidot ammattiosaamisen ytimeen? Englanniksi yleisiä taitoja kutsutaan pehmeiksi, soft skills. Kymmenen vuoden päästä ne voivat olla kovinta osaamista suurelle osalle työvoimasta. Uuden pohtimista ei pidä lykätä.
Petri Lempinen
Toimitusjohtaja AMKE ry
