27.06.2022
Mennyt kevät on rakennettu tulevaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, jotka ovat vaatineet ponnisteluja laajalta joukolta toimijoita. Työtaistelutoimien myötä pääryhmien neuvottelupöydistä asiat siirtyivät valtakunnan sovittelijalle ja lopulta sovittelulautakunnalle. Työpaikoilla on myös eletty poikkeuksellista arkea.
Neuvottelutavoitteet ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osalta
Kunta-alalla palvelussuhteen ehtoja kehitetään jatkuvan neuvottelujen periaatteella. Ammatillisen koulutuksen osalta sopimuksen sisällön muutoksia on valmisteltu yhteistyössä OAJ:n kanssa jo ennen vuoden 2022 varsinaisten neuvotteluiden käynnistymistä. KT:n ammatillisen koulutuksen työnantajaryhmä on ollut tässä työssä myös merkittävässä asemassa. Lähtökohtana virka- ja työehtosopimuksen määräysten kehittämiselle on ollut vuosien 2018-2020 aikana käyttöön otettu vuosityöaikajärjestelmä, jota sovelletaan ammatillisen koulutuksen opettajiin ja opinto-ohjaajiin. Näkemykseni mukaan tässä järjestelmässä ei ole todettu sellaisia valuvikoja, jotka edellyttäisivät suurempia korjaustoimenpiteitä. Uudesta työaikajärjestelmästä syntyneiden käytännön kokemusten myötä pientä hiomisen tarvetta sopimuksen yksityiskohtiin voi kuitenkin tulla. Sekin pitää todeta, että kehittämistarpeista ei neuvotteluosapuolilla ole aina helppoa löytää yhteisymmärrystä.
Ennen em. vuosityöaikaa sovellettavat OVTES:n eri osiot ja liitteet johtivat ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osalta erilaisten palkkaus- ja työaikajärjestelmien käyttöön. Vuosityöaikajärjestelmä yhdenmukaisti sopimusmääräykset, mutta siirtymäajan erillismääräykset aiheuttavat edelleen eroja palvelussuhteen ehdoissa.
Toiminnan erilaiset tarpeet
OVTES-sopimuskirjan sisältö on vain yksi kokonaispalkitsemisen osa. Virka- ja työehtosopimuksia voisi kuvata rungoksi, joka tarvitsee lisää elementtejä toimiakseen veto- ja pitovoimana osaavalle henkilöstölle ammatillisen koulutuksen kentällä. Runko on välttämätön, mutta sen ei pidä olla liian tiukasti rakennettu.
Järjestelyerät sopimusratkaisuna antavat harkintavaltaa paikallisille toimijoille. Jos asioista päätetään liian etäällä käytännön soveltamisesta, siitä voi olla haittaa kehittämistoiminnalle. Paikallinen järjestelyerä antaa mahdollisuuden ja rahoituksen paikallisten ratkaisujen tekemiseen, joissa voidaan huomioida mm. toiminnan erilaiset tarpeet ja henkilöstön saatavuuden haasteet. Toteutukseen tarvitaan luottamusta ja yhteistoiminnassa tehtävää tavoitteellista kehittämistyötä. KT on tehnyt selvityksen kunta-alalla toteutetuista paikallisista järjestelyeristä. Sen mukaan paikallisen sopimisen toimivuutta kuvaa hyvin se, että valtaosassa kunnista tai kuntayhtymistä päätökset järjestelyerien käyttämisestä ovat perustuneet työnantajan ja palkansaajajärjestöjen yhteisymmärrykseen.
Aktiivinen johtaminen
Palkitsemisratkaisuihin usein liittyy pohdinta kustannuksista. Kustannuksia voidaan hallita monella eri tavalla. Palkitsemisen prosessien ja rakenteiden puutteet voivat aiheuttaa lisäkustannuksia esimerkiksi työhyvinvoinnin haasteina. Hyvinvointikulttuurin rakentaminen työpaikalle edellyttääkin aktiivista johtamista. Palkitsemisen johtaminen, arviointi ja kehittäminen yhteistoiminnassa ovat siinä tärkeässä roolissa. Keskustasolla myös näitä tarpeita tuetaan pitkäjänteisellä työelämän kehittämisellä palkansaajajärjestöjen kanssa. Työelämän kehittäminen on myös tärkeä osa sopimusneuvotteluiden sisältöä.
Kestävät talousratkaisut ja toimintatapojen kehittäminen, huomioiden mm. henkilöstön saatavuus ja rakenteelliset uudistukset, ovat tärkeä lähtökohta ja tuki ammatillisen koulutuksen työyhteisöjen toimivuudelle. Osaava, innostunut ja sitoutunut henkilöstö on ammatillisessa koulutuksessa oppimisen ja työelämän uudistamisen avaintekijä.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja KT:n opetus- ja sivistystoimen yksikön työmarkkina-asiamies Mervi Petäsnoro työn ulkopuolella: Vapaa-ajalla innostus sukututkimukseen sekä sen myötä myöhäisen keskiajan historiaan vie mukanaan. Kesän aikana tavoitteena on ainakin jonkin verran kulkea esi-isien ja -äitien jalanjälkiä kohteissa, joissa he ovat menneenä aikana eläneet. Mökkiranta Viitasaarella kuuluu tähän joukkoon. Mäyräkoira Sohvi muistuttaa ulkoilun tärkeydestä.
Mervi Petäsnoro
Työmarkkina-asiamies, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
