Hapanjuurileivän opetus ammatilliselle koulutukselle

23.04.2026

(Tiivistelmä AMKE-päivien avauspuheesta 22.4.)

Aluksi
Olen lähes kahdeksan AMKE-vuoteni aikana säännöllisesti ja liiankin usein hokenut, että ”ammatillinen koulutus on murroksessa”. Nyt joudun kysymään itseltäni, että kovin on pitkä murros ja milloinkahan murtuu? Olisiko parempi kielikuva todeta, että ammatillinen koulutus taipuu ja mukautuu? Toinen käyttämäni klisee on ”Ammatillinen koulutus on jatkuvassa muutoksessa”. Nyt kun asiaa mietin, tulee mieleeni napajää. Jatkuvasti liikkeessä ja aina on helvetin kylmää kyytiä. Eduskuntavaalimottomme voisi näin olla ”Jäänmurtajia rakentavat ammattiosaajat.”

Täydet opiskeluviikot

12.4. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin muun muassa ”Suomeen virtasi delagaatioita ja toimittajia ihmettelemään hiljaisen pohjoisen kansan keksimää salaisuutta. Miten niin lyhyillä koulupäivillä ja niin vähällä rahalla sai niin hyviä tuloksia”. Kirjoittaja ei kuitenkaan viittaa ammatilliseen koulutukseen vaan Suomen Pisa-ihmeeseen. Kirjoitus jatkuu: ”Ne ajat tuntuvat nyt kaukaisilta. Vaikka osalla lapsilla menee oikein hyvin, oppimistulokset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti jo parikymmentä vuotta.”

Meidän pitää olla huolissamme perusopetuksen oppimistuloksista ja vaatia parempaa huonon kehityksen katkaisemiseksi ja oppimistulosten kääntämiseksi uudelleen nousuun. Samalla meidän tulee käydä keskustelua myös siitä, mitä perheissä ja kasvatuksessa tapahtuu. Kyse ei ole pelkästään huono-osaisuudesta vaan myös asenteista. 

Ammatillinen koulutus joutuu kantamaan vastuuta kasvavasta joukosta liian heikoilla perus- ja elämänhallinta taidoilla opiskelemaan tulevien nuorten oppimisesta ja kasvusta työhön ja jatko-opintoihin. 

12.4. Ilta-Sanomat kirjoitti ammatillisen koulutuksen työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta seuraavasti: ”Osa nuorista ei osaa edes opiskelemansa ammatin perusasioita ja tulee töihin milloin huvittaa. Kun töihin pitäisi tulla viitenä päivänä viikossa, muistetaan tulla kolmena tai kahtena ja silloinkin myöhässä. Kouluista tulee nuoria, jotka ovat vieraantuneita todellisuudesta.”

Siihen mihin voimme vaikuttaa suoraan on se, miten oman pesämme hoidamme eli miten ammatillista koulutusta toteutamme. Laatupalkintotauluilla, laatujärjestelmillä tai toiminnanohjausuudistuksella ei ole mitään tekoa, jos arkitoiminta ja johtamisjärjestelmät pettävät. Pää ei tiedä mitä kädet tekevät eikä kädet, mitä pää haluaa. Näitä tarinoita tulee aivan liikaa niin, että ne selittyisivät satunnaisina laatujärjestelmän pettämisinä.

Kaikille meille pitää olla selvää, että vahinkoa ei pistetä kiertämään - osaamatonta ja motivoitumatonta nuorta työpaikan kiusaksi. Silti kaikki koulutetaan. Sitä oppivelvollisuus on. Tarvitsemme oppimisen tuen uudistusta, tarvitsemme kuntouttavaa opetusta, mutta ennen kaikkea tarvitsemme ryhdistäytymistä kaikilla ammatillisen koulutuksen tasoilla johdosta riviopettajiin. Lohdullista kuitenkin on, että lopulta suurimmasta osasta oppilaitosten ”kiusankappaleista” on kelpo kansalaisia tullut. Tästä on tärkeää antaa kiitosta!  

Eduskuntavaalivaikuttamisessa toteamme, että ”varmistetaan oppivelvollisille täydet opiskeluviikot siten, että jokaiselle arkipäivälle järjestetään opetusta ja ohjattua toimintaa ammatillisen koulutuksen eri oppimisympäristöissä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan osaamista, osallisuutta sekä tukea opintoihin kiinnittymistä ja toimivaa arkirytmiä”. 

Tämän pitää olla koulutuslupauksemme ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja työelämälle. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille tämän pitää olla itsestäänselvyys. Jos tästä lipsutaan, edessä on tiukempi opetustunteihin sidottu säätely.

Toiminnanohjauksen uudistaminen koskee kaikkia koulutuksen järjestäjiä 

On välttämätöntä lisätä ammatillisen koulutuksen muutoskyvykkyyttä. Ei ole mahdollista vain reagoida toimintaympäristön muutoksiin, vaan meidän tulee vaikuttaa itse toimintaamme ja sen tulevaisuuteen nykyistä enemmän ja paremmin.

Me AMKEssa ajattelemme, että kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat osa toiminnanohjausuudistusta ja kaikille se on myös välttämätöntä. Meidän ei pidä liiaksi ripustautua OKM toiminnanohjausuudistukseen vaan riippumatta siitä, kuuluuko koulutuksenjärjestäjä valittujen joukkoon, rakennamme itse omaa tulevaisuuttamme. 

Katseen pitää olla tiukasti opiskelijoissa ja työelämässä. Miten ja millä edellytyksillä pystymme täyttämään näille kohderyhmille antamamme koulutuslupauksen myös tulevaisuudessa. Mitä yhteistyötä, toimintamalleja toteutamme ja keiden kanssa.  

Mielestäni luova ajattelu yhdistettynä tosiasioiden tunnistamiseen tarjoaa hyvän pohjan uudistamiselle. 

Yksi hokema lisää: ”Meitä on liikaa ja rakenteellista uudistamista tulee toteuttaa, kunhan se ei koske meitä.” 

Olemme huomanneet, että pitkään lähes muuttumattomassa koulutuksen järjestäjä- rakenteessa alkaa tapahtua liikettä. Tästä hyvä esimerkki on ainakin konservatorioliitto, jolta sain kuun alussa seuraavan sisältöisen sähköpostin: ”Väestökehitys, rahoituksen muutokset ja käynnissä oleva yhteistyötä korostava taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistaminen haastavat oppilaitoksia tarkastelemaan rakenteitaan uudella tavalla. Miten oppilaitosten yhdistymiset voivat tukea alan uudistumista ja pitkäjänteistä kehitystä? Olet lämpimästi tervetullut kuulemaan aiheesta järjestettävään "Musiikkioppilaitosten yhdistyminen vahvistamassa tulevaisuuden toimintaedellytyksiä" -seminaariin. Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hanke."

Vielä yksi näkökulma toiminnanohjausuudistukseen. Se ei mielestäni tarkoita sitä, että uudistuksen nimissä käynnistetään koulutuksia, joiden alueellisen työvoimatarpeen täyttää jokin tai jotkut muut koulutuksen järjestäjät. Käynnistetään koulutuksia käymättä asiasta keskustelua esimerkiksi siitä, mitä yhteistyötä voitaisiin tehdä koulutuksen toteuttamisesta kestävästi. Vetoan, että tuntekaa kokeiluun kuuluvat asemaanne liittyvien oikeuksien lisäksi erityinen vastuunne.

Koulutustaso nousuun

Viime aikoina olemme lukeneet tiedotusvälineistä kuinka maakunnissa yliopistot ovat alkaneet ”halailla” ammattikorkeakouluja. Käytän tätä epämääräistä kielikuvaa, koska vielä ei ole mielestäni esitetty selkeitä perusteluille halailuille, joissa näyttäisi pidemmällä aikavälillä ammattikorkeakouluilta henki loppuvan.  

Tälle lähestymiselle on varmasti hyvät perusteet, kuten pienenevät nuorisoikäluokat sekä rajallinen tki-rahoitus. Ajattelen, että horisontin takana siintää tilanne, jossa meillä on yksi korkeakoulujärjestelmä. Kanditason tutkinnot tuottavat osaamista työelämätarpeeseen. Maisteritaso ruokkii tiedettä, tukimusta ja tohtoriohjelmia. 

AMKEn mielestä maakuntien elinvoiman ja kasvun tärkeä liitto syntyy myös ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen kädenpuristuksesta ja yhteistyön lisäämisestä. Työ- ja elinkeinoelämä, erityisesti pienet yritykset, tarvitsevat kehittämis- ja innovaatiotukea myös ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä. Tämä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän ydintä. Meidän ei pidä unohtaa lain ammatillisesta koulutusta 2. pykälää, jossa tämä tehtävä meille selvästi annetaan: Ammatillisen koulutuksen tarkoitus on ”kehittää työ- ja elinkeinoelämää”.

Ammattiosaajat, joilla on ammattikorkeakouluopinnot, ovat erityisesti pk-sektorilla toimivien yritysten rekrytointitoiveiden kärjessä. Yliopistoilla on oma erittäin tärkeä alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen tehtävänsä. 

Hienoa olisi nähdä ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koko maankattava, toistensa osaamista täydentävä ekosysteemi, joka toteuttaisi yhdessä yritys- ja työelämän palveluita tarvelähtöisesti, nopeasti ja taloudellisesti. Tässä ekosysteemissä osaamisen hankkiminen ja siirtymät koulutusasteelta toiselle olisivat nopeita ja tarkoituksenmukaisia. Ei tarvitsisi keskustella enää siitä onko oikea tavoite 50 vai 70 prosenttia korkeakoulutettuja tai siitä miksi korkeakoulutetut hakevat yrittäjyys- ja johtamisosaamista ammatillisesta koulutuksesta.   

Olin viime 18.4. Helsingin Mestarikillan vuosijuhlassa. Keskustelin illan aikana esimerkiksi maalarimestarin kanssa Helsingin tuomiokirkon maalausprojektista. Leipurimestarin kanssa siitä, mistä tunnista hyvin tehdyn hapanjuurileivän ja floristimestarin juuri päättyneestä japaninmatkasta. Japanilaisille hän opetti suomalaista kukkien asettelun muotokieltä. 

Keskustelemmeko riittävästi korkeakoulutettujen määrän lisäämisen rinnalla siitä, miten pidämme yllä ammatillista huippuosaamista, jota voimme myös nimittää mestariudeksi?  Unohdammeko, että moni arkielämämme sujuvuuden tai jopa hyvinvointimme kannalta kriittinen osaaminen on kiinni näistä osaajista ja niiden saatavuudesta?

Suomen ammatillisen koulutuksen järjestelmän kovinta ydintä onkin, että ammattiosaaja voi kehittää osaamistaan ammatillista väylää pitkin kohti oman alansa huippuosaamista. Tästä perusperiaatteesta emme saa tinkiä. 

Seuraavalla hallituskaudella joudumme todennäköisesti sopimaan millä ehdoin, missä laajuudessa ja millä rahalla ammatillista jatkuvaa oppimista toteutamme. Myös tutkintojärjestelmän uudistaminen on näköpiirissä. Tässä ei ole kuitenkaan juurikaan mitään uutta – edessä näyttäisi olevan TUTKE 5. 

Ammattiosaaminen on huoltovarmuutta

Lopuksi haluan muistuttaa, että ammatillisella koulutuksella on keskeinen tehtävä osaltaan turvata kansallista huoltovarmuutta. Väestön ikääntyminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen ja keskittyminen suuriin kaupunkeihin haastavat pitkällä aikavälillä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden koko maassa. 

Ammatillinen koulutus tuottaa poikkeusoloissa tarvittavaa osaamista sekä vahvistaa valmiutta reagoida nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin esimerkiksi kriisitilanteissa. Mahdollisuus kouluttautua ja kehittää osaamista läpi työuran tukee yhteiskunnan toimintakykyä myös häiriö- ja poikkeusoloissa.

Emme ole AMKEna kuitenkaan esittämässä, että jokaisessa niemessä ja notkossa on oltava ammatillisen koulutuksen toimipiste. 

Ammatillisen koulutuksen ja koulutuksen yleisestikin saavutettavuus ja alueiden elinvoimaisuus varmistetaan hyödyntämällä joustavia koulutuksen toteutustapoja, kehittämällä uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja sekä tiivistämällä yhteistyötä eri koulutusmuotojen ja -asteiden välillä. Tämä ajattelu on paikallaan, kun keskustellaan myös lukioverkon kehittämisestä.  

Kohti 2027 eduskuntavaaleja

Vuoden kuluttua eduskuntavaalit on käyty ja on selvinnyt, mikä puolue ryhtyy muodostamaan hallitusta ja uutta hallitusohjelmaa. Eduskuntavaalivaikuttaminen on alkanut. Monet edellä esiin nostamani asiat ovat sellaisia, joita nostamme esiin vaalivaikuttamisessa. 

Läheskään kaikkeen kehittämiseen ei tarvita uutta lainsäädäntöä – päinvastoin. Tämäkin on tärkeää tuoda esiin. 

Ammatillisen koulutuksen ja AMKEn vaikuttavuus ja voima syntyvät yhteistyöstä. Olemme jo löytäneet monista keskeisistä kysymyksistä teidän sidosryhmiemme kanssa yhteisymmärryksen.

Niin – mistä tunnistaa hyvin tehdyn hapanjuurileivän. Leipurimestarin vastaus oli yksinkertainen – leivän ytimen täytyy maistua samalta kuin leivän kuoren. Sama pätee ammatilliseen koulutukseen: Se miltä me haluamme näyttää ulospäin, pitää olla totta koulutuksen jokaisella tasolla. 

Takaisin