Edunvalvojan valta ammatillisessa koulutuksessa

23.03.2026

Kuka käyttää valtaa ammatillisessa koulutuksessa? Moni. Valta näyttäytyy mitä moninaisimmissa tilanteissa. Yksinkertaistaen valta voidaan nähdä kykynä saada toinen tekemään jotain mitä hän ei muuten tekisi. Samaan aikaan on hyvä tiedostaa vallankäytön kohteen riippuvuus vallankäyttäjästä ja myös ymmärtää toimijoiden intressien vaikutus vallankäytön prosessiin.

Valta koskettaa meitä, olemme sitten vallankäyttäjiä tai vallankäytön kohteita. Myös lobbarilla on valtaa. Ja jos ei ole, ei hänen työllään ole vaikuttavuutta.

Institutionaalinen valta ohjaa ammatillista koulutusta

Institutionaalinen valta on yksi näkyvimmistä muodollisen vallan lähteistä. Institutionaalinen valta perustuu usein lakeihin, säädöksiin, rakenteisiin ja näiden tuomaan asemaan. Ammatillisen koulutuksen kentällä institutionaalista valtaa käyttävät mm. poliitikot, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus.

Edunvalvontaorganisaation vaikuttamisen kohteena onkin varsin usein institutionaalista valtaa käyttävät tahot.

Lobbarin valta rakentuu epämuodollisesti

Tunnettu edunvalvontaorganisaatio voidaan nähdä jopa instituutiona, mutta lobbarille ei pääsääntöisesti tule valta-asemaa lainsäädännöstä tai säädöksistä. Lobbarin valta-asema perustuu muodollisen vallan sijasta pääsääntöisesti epämuodolliseen valtaan. Jotta edunvalvoja kykenee arvioimaan ja kehittämään toimintansa vaikuttavuutta, on hyvä riittävästi tiedostaa vallankäytön ilmentymiä ja vallan lähteitä.

Uskottavuus, luotettavuus ja asiantuntijuus toimivat vallan lähteinä. Nämä tukevat toisiaan ja toisaalta voivat myös kumota toisensa. Asiantuntevinkaan lobbari ei saavuta vaikuttavuutta, jos on menettänyt luottamuksensa vallankäytön kohteen silmissä. Tämä asettaa edunvalvontatyölle myös mm. eettisiä ja moraalisia elementtejä.

Tieto on valtaa – mutta miten siihen pääsee käsiksi?

Myös pääsy informaatioon luo valta-aseman. Aktiivinen ja verkostoitunut lobbari voi saavuttaa aseman, jolloin pääsee informaatioon mitä kaikilla ei ole. Esimerkiksi politiikkojen tulee kompleksisessa maailmassa ottaa kantaa hyvin moneen asiaan, minkä taustoista ei voi olla millään täysin informoitu. Näin lukuisat lobbaritapaamiset saattavat olla hyvinkin tärkeitä tiedon lähteitä. Eri asia on, kuinka paljon kyseisellä tiedolla on vaikutusta päätöksentekoon.

Verkostot vaikuttamisen voimavarana

Poliittinen asema ja yhteydet ihmisiin, joilla on valtaa tuo valta-aseman myös asianosaiselle. Tässä on lobbarin mahdollisuus. Tarkoituksenmukaisilla ja laajoilla verkostoilla voidaan vaikuttamiseen tuoda paljon tehokkuutta. Toiminnan vaikuttavuuden kannalta verkostojen suunnitelmallinen ja tuloksellinen käyttö ovat oleellisia. Verkostoja pitää ylläpitää ja muistaa, että antaa myös itse lisäarvoa verkostoilleen. Verkostoitumisessa mikään ei voita kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. Laiturin nokalta on heikko verkostoitua.

Ryhmätuki on eräs vallan lähteistä. Koulutuksen kehittämisessä on paljon erilaisia työryhmiä. Edunvalvontaorganisaation tulee varmistaa pääsynsä näihin ryhmiin. Tämän jälkeen on varmistettava vaikuttava toiminta ryhmien työskentelyssä. Tässä auttaa edellä mainitut vallan lähteet, mutta myös ryhmätuki.

Ryhmätuen voi saavuttaa hyvillä ja luottamuksellisilla suhteilla muihin jäseniin ja työryhmän asettaneeseen tahoon. Päätöksenteon ja ryhmätyöskentelyn valmistelussa on tärkeää myös epämuodollinen vuorovaikutus kokoontumisten ulkopuolella.

Karisma epämuodollisena vallan lähteenä

Yksi epämuodollisen vallan lähde on karisma. Karisma ei ole kiinni henkilön asemasta, sillä karisma perustuu ennen kaikkea henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Karisman hyödyntäminen voi olla tiedostettua ja tiedostamatonta. Taitava lobbari käyttää karismaansa lisätäkseen vaikuttavuuttaan edustamansa asian hyväksi. On kuitenkin muistettava, että karisma itsessään ei lisää tietoa tai asiantuntijuutta.

Valta tuo vastuuta – myös lobbarille

Pohdin edellä joitain lobbarin vallan lähteitä. Nämä ovat lopulta aika tuttuja, mutta näitä ei välttämättä aina tiedosteta vallan näkökulmasta. Edunvalvojilla on tärkeä rooli ja myös valtaa suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Valta tuo mukanaan aina vastuun – myös lobbarille. Valta voi joskus humalluttaa – myös lobbarin. Edunvalvontatyössä onkin syytä pitää kirkkaana mielessä edustamansa organisaation tavoitteet sekä arvot ja ponnistella näitä kohden ahkerasti, haastaen itseään yhä vaikuttavampaan toimintaan.

TTS Työtehoseuran toimitusjohtaja, johtamisen ja vallan väitöskirjatutkija, AMKE ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hassinen työn ulkopuolella: Vapaa-aikana liikun aktiivisesti, vietän aikaani perheen parissa, touhuan mökillä ja matkustelen.
 

Takaisin