Arjen innovointi osaksi ammatillista koulutusta

08.05.2018


Miten ihminen muuttaa maailmaa? Iso kysymys, johon vastauksia on ilmeistä hakea tutkimuksen ja koulutuksen maailmasta. Asioita ja ilmiöitä tutkitaan ja tieto tuottaa uusia materiaaleja ja sovelluksia. Luonnontieteiden perustutkimuksen suuret löydöt ja löytäjät tulevat ensimmäisinä mieleen.

Osaamisorganisaatioina yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat ennen muuta perustutkimuksen tuottajia ja yhä enemmän myös soveltajia ja kaupallistajia. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta painottuu soveltavaan tutkimukseen ja yrittäjyys on tärkeässä roolissa. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa volyymisesti merkittävintä on yritysten panos osana niiden tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.

Maailman muuttamisessa käytännönläheisyys ei ole valovoimaisinta, mutta onko se sittenkin merkityksellisintä? 

Historiantutkija Peter Englund julkaisi joitakin vuosia sitten puhuttelevan esseekokoelman Hiljaisuuden historia. Näennäisen pienet uudet asiat tuottavat äärimmäisen pitkälle ulottuvia ja tärkeitä vaikutuksia. Silmälasit, ruuvimeisseli, paperiliitin, näyteikkuna, hampurilainen – ja maailma ei enää ollut ennallaan. Uudennokset syntyvät arjen esineiden ja käytänteiden muuttamisesta tehokkuuden ja tai uuden tarpeen ajamina. Esimerkiksi metsäkoneyritys Ponsse Oyj:n tarina ammattilaisesta työvälinettään kehittämässä ja tuotteistamassa voisi olla kirjan yksi essee.

OECD-tulosten myötä Suomessa on herätty keskustelemaan osaamistason nostosta. Se on paljon enemmän kuin koulutustason nosto. Meidän on pystyttävä uudistumaan ja tekemään tuotteista ja palveluista yhä kysytympiä. Tässä tarvitaan korkeaa lähtötaso-osaamista – jota ainakin osittain voidaan mitata korkeakoulututkintoina – mutta ennen muuta koko osaamisen horisontaalista kohottamista ja hyödyntämistä.

Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus on merkittävässä roolissa, kun vastataan työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden muutoksiin. Onnistuminen edellyttää, että tutkimuksen ja kehittämisen näkökulma tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi ammatillista koulutusta. Työelämän kehittäminen, yrittäjyyskoulutus, palveluinnovaatiot ja monet käytännöt ovat jo olemassa, mutta tutkimus- ja innovaatiorahoitus on myös selkeästi mahdollistettava ammatilliselle koulutukselle.

Arki-innovaatioita ja ammatillista ongelmanratkaisukykyä on ryhdyttävä edistämään entistä aktiivisemmin. Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyö ja keskeinen aikuisväestön osaamisen nostaminen luovat vaikuttavan pohjana ammatilliselle kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Työllistäjinä tärkeiden pienten yritysten kasvu ei ole mahdollista ilman osaamisen systemaattista uudistamista ja tehostamista.

TKI-ulottuvuuden tunnistaminen ammatillisessa koulutuksessa tarkoittaisi myös etiikan, vastuullisuuden sekä kulttuuri- ja ympäristötietoisuuden kaltaisten asioiden kytkemistä käytännön tekemiseen ja pedagogiikkaan entistä enemmän. Työn, välineiden ja prosessien on vastattava kysyntään myös näissä ulottuvuuksissa.
Hallituksen kevään 2017 kehysriihessä tehtiin poikkeuksellinen avaus: valtio varautui pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoonalla eurolla. 

Vuoden takainen optio olisi nyt pikaisesti saatava käyttöön tai ainakin sen käytettävyys arvioitavaksi. Tässä voisi olla mahdollista rakentaa ammatillisen koulutuksen ja yritysten sekä muiden kumppaneiden kuten korkeakoulujen yhteistyönä uudenlaista ympäristöä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolähtöisen oppisympäristön lähtökohdasta. 

Kirjoittaja

Vesa Saarikoski
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian johtaja, Amke ry:n hallituksen jäsen

Saarikoski Vesa