20.02.2024
Ammatillinen tutkinto, perustutkinnon lisäksi siis myös ammatti- ja erikoisammattitutkinto, tarjoavat opiskelijalle jatko-opintokelpoisuuden niin ammattikorkeakouluihin kuin yliopistoihinkin. Toisella asteella ei ole pussinperiä, se on yksi Suomen koulutusjärjestelmän peruspilareista.
Kansallisena tavoitteena on kasvattaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden tulisi yhä useammin hakeutua jatko-opintoihin. Miten tässä onnistumme, on tulevaisuutemme kannata tärkeä kysymys.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tutki tätä kiinnostavaa aihetta. Sain olla mukana arviointiryhmän työskentelyssä ja tuore Amiksesta ammattikorkeakouluun -arviointiraportti julkaistiin tammikuun lopussa. Raportti kuvaa monipuolisesti ammatillisen koulutuksen tuottamia jatko-opiskeluvalmiuksia sekä antaa useille tahoille, myös ammatillisen koulutuksen järjestäjille kehittämissuosituksista.
Tuloksissa minua eniten resonoi ilmeinen ristiriita ammatilliseen jatko-opiskeluväylään liittyvien mielikuvien ja faktojen välillä.
Tilastot osoittavat, että ammatillinen jatko-opintoväylä toimii hyvin.
Ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista on lähes puolet ammatillisen tutkinnon suorittaneita. He ovat tyytyväisiä opinnoissaan ja saamasta tuestaan opintoihin. He myös menestyvät keskimäärin hyvin ja valmistuvat jopa hieman lukiotaustaisia nopeammin.
Näistä faktoista huolimatta ammatillisen koulutuksen opiskelijat usein pelkäävät hakeutua ammattikorkeakouluun. He eivät usko mahdollisuuksiinsa menestyä pääsykokeissa ja opinnoissa.
He kokevat, ettei heitä riittävästi ohjata ja kannusteta hakeutumaan jatko-opintoihin. Ammatillista väylää olisikin tärkeä vahvistaa peruskoulusta lähtien.
Arvioinnin helmenä nousi esille, että ammatillisen tutkinnon suorittaneiden vahvuudet jatko-opinnoissa ovat ammatillinen osaaminen ja työelämätaidot. Löytö vahvistaa ammatillisen koulutuksen omaleimaista arvoa jatko-opiskeluväylänä. Ammattikorkeakouluja suositellaankin jatkossa tunnistamaan nykyistä kattavammin ammattiosaaminen jatko-opintovalmiutena sekä osaamisena opinnoissa.
On selvää, että jatko-opiskeluvalmiuksien puutteet liittyvät ammatillisen väylän opiskelijoilla useimmiten viestinnällisiin taitoihin, matemaattiseen osaamiseen ja osin opiskelutaitoihin.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä suositellaan varmistamaan, että opiskelijat saisivat jatko-opiskelutavoitteitaan yksilöllisesti tukevaa opetusta ja haasteita yhteisissä tutkinnon osissa.
Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoille on usein tarjolla lukio-opintoja ja AMK-väyläopintoja. Ne ovat tärkeitä ja niitä on pitää kehittää, mutta ei kuitenkaan saa vahvistaa sitä käsitystä, että ne olisivat jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Moni ammattiosaaja etenee jatko-opintoihin vasta muutamien työvuosien jälkeen. Jos alanvaihto kiinnostaa, niin lähihoitaja voi hakeutua todistusvalinnalla, vaikka insinööriksi,
Medialla on tärkeä vastuu siitä, että viestintä toisen asteen koulutuksista on tasapuolista, faktapohjaista ja monipuolista.
Erilaisten opiskelijatarinoiden esille nostamien on vaikuttavaa. Otsikoiden tulisi heijastaa ammatillisen koulutuksen moninaisuutta ja mahdollisuuksia, ei painottaa yksipuolisesti ongelmia.
Tämä edistäisi oikean kuvan muodostumista ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta väylästä korkea-asteen opintoihin.
Nyt on tärkeä tarkastella Amis riittää ja Amis osaa -silmälasien läpi koko koulutusjärjestelmää, ammatillisen koulutuksen tarjontaa, opetuksen ja ohjauksen toimintamalleja, opiskelijavalintaa sekä meidän jokaisen omia käsityksiä ja ennakkoluuloja.
Ammatillisen koulutuksen arvostusta voidaan parantaa tosiasioihin liittyvällä tiedolla sekä positiivisella viestinnällä!
Omnian johtava rehtori Maija Aaltola työn ulkopuolella: Ottaa rennosti, saunoo ja ui, nauttii luonnosta sekä viettää aikaa perheen ja koiran kanssa.
Ajankohtaista AMKEssa: Polut sujuvammiksi ammatillisesta ammattikorkeaan
Maija Aaltola
johtava rehtori, Omnia
