30.11.2021
Suomea kurittavasta osaajapulasta kertoo se, että pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa, 13 300 joka vuosi. 40 prosentilla uusista osaajista tulisi olla ammatillinen koulutus, mutta samaan aikaan vaje koulutusmääriemme ja tarpeen välillä kasvaa valtavaksi.
Teknologiateollisuuden osaajatarveselvitys paljasti syyskuun lopussa hurjan luvun: ammatillisista tekniikan tutkinnoista toimialalle työllistyvien ja alan osaajatarpeen välillä on 1500 osaajan vaje. Vajetta ei voi korjata opiskelijamääriä kasvattamalla, vaan tilanteen parantamiseksi tarvitaan monenlaisia toimia.
Ammatillisen koulutuksen kannalta tärkeintä on alan vetovoima: nuoret tarvitsevat realistisia näkemyksiä siitä, millaista työ alalla on. Nykyään työtä tehdään enimmäkseen moderneissa konehalleissa, joissa yhtäältä automatisointi kehittää työtehtäviä ja toisaalta yhä tarvitaan perusammattitaitoa. Alaansa vielä valitseville on tärkeää kehittää yhteistyötä ammatillisen oppilaitosten ja peruskoulujen välillä. Samaan aikaan on rakennettava hyvää yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten ja teknologiayritysten välillä, jotta suurempi osa valmistuvista sijoittuu työskentelemään teknologia-alalla ja jotta opinnoissa saavutettava osaaminen vastaa nykyistä paremmin työelämän tarpeita.
Toinen tärkeä näkökulma on koulutuksen läpäisyn tehostaminen. Aiheesta on toteutettu yhteistyönä tutkimus ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden osalta, mutta osa tuloksista on yleistettävissä myös ammatillisten oppilaitosten suuntaan. Vaikka osa keskeyttämisen syistä onkin oppilaitosten saavuttamattomissa, opiskelijoille on luotava opinnoista realistinen käsitys, yhteydenpitoa opiskelijoihin tulee vahvistaa ja pyrkiä sovittelemaan aiempaa paremmin yhteen erilaiset tavat opiskella ja työskennellä. Kiinnostava havainto tutkimuksessa oli, että tulipa opiskelija lukiosta tai ammatillisesta, opintojen sujuvuutta selitti enemmän matemaattinen minäpystyvyys kuin koulutustausta. Siksi vahvan matemaattisen itsetunnon rakentaminen on tärkeää.
Erilaisiin ongelmiin tulisi pystyä puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tärkeää on huomioida, että esimerkiksi korona-ajan opiskeluvaikeudet voivat tulla näkyviin myös viiveellä. Kun oppivelvollisuuden pidentämisen seurauksena erityisesti ammatilliseen koulutukseen tulee entistä enemmän oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä tukea tarvitsevia opiskelijoita, on viesti päättäjille selvä: koulutuksen perusrahoituksen tulisi nykyistä paremmin vastata koulutuksen todellisia kustannuksia. Tekniikan alat tulisi viipymättä siirtää oikeaan kustannusryhmään ammatillisen koulutuksen rahoituksessa huomioiden, että koko ammatillinen tarvitsee lisää rahaa koulutuksen järjestämiseen – tilanne ei muutu saman rahan jakamisella eri tavalla. Lisäksi tekniikan koulutuksen kalliit oppimisympäristöt kaipaavat jatkuvaa päivittämistä, ja tähän tulisi kohdentaa erillisrahoitusta.
Teknologiayritykset nimesivät osaajatarveselvityksessä tärkeimmäksi yleiseksi taidoksi kyvyn ja motivaation jatkuvaan oppimiseen. Jo 2019 julkaistussa tekniikan ammatillisen koulutuksen selvityksessämme todettiin, että kun tekniikka kehittyy voimakkaasti, oppilaitokset joutuvat jatkuvasti arvioimaan perustaitojen ja alakohtaisten spesifien taitojen välistä suhdetta.
Taitojen epätasapainoa voidaan torjua parhaiten huolehtimalla opiskelijoiden jatkuvan oppimisen taidoista jo perusopintojen aikana. Samalla ammatillisen koulutuksen tulee osaajavajeen paikkaamiseksi pystyä olemaan aktiivinen toimija jatkuvan oppimisen järjestelmässä työelämän tarpeisiin vastaavan lisä- ja täydennyskoulutuksen tarjoajina.
Ammatillisen koulutuksen vajeeseen ei pystytä vastaamaan vain nykyisillä koulutusmuodoilla. Meidän tulee moninkertaistaa työhön johtavan maahanmuuttomme määrä. Se tarkoittaa haasteita ammatilliselle koulutukselle, mutta näyttää siltä, että oppilaitokset ovat valmiita ottamaan haasteen vastaan, kunhan vain byrokratia joustaisi. Tarvitaan joustoa ja moninaisia ratkaisuja koulutustuontiin, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluihin, lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä englanninkieliseen tutkintokoulutukseen. Tekniikan alalla toivomme, että opetus- ja kulttuuriministeriön linja englanninkielisissä tutkinnonanto-oikeuksissa väljenee silloin, kun hakemukset tehdään osaajatarvealoille ja niissä on alueen yrityksiä mukana. Samaan aikaan on muistettava, että moninaistuvat työyhteisöt vaativat myös uudenlaista diversiteetti- ja inklusiivisuusosaamista. Erityisesti työnjohdon osaamisen kehittämistä näillä osa-alueilla ei saa unohtaa.
Teknologiateollisuus ry:n osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen työn ulkopuolella: Vapaa-aikani kuluu ratsastuksen, koripallon, golfin ja musiikin parissa. Ruuhkavuosia kuormittaa myös lukuisat harrastuskuskaukset, joiden odottelut on ratkaistu westieterrierin kanssa lenkkeillen.
Leena Pöntynen
Johtaja, osaamispolitiikka, Teknologiateollisuus ry
