Ammattikoulutus on paalupaikalla työvoimapulan ratkaisuissa

03.09.2021

Kauppakamarit julkistivat 2.9. jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn niiden työvoimatarpeesta. Kysely piirtää mielessäni kuvan pahenevaan työvoimapulaan nääntyvästä kansantaloudesta ja hiljalleen kuihtuvasta hyvinvointiyhteiskunnasta. 

Kyselyssä pula ammattiosaajista nousee merkittävimmäksi kasvun esteeksi. Osaajia ei ole tarpeeksi ja heiltä puuttuu liian usein tehtävään soveltuva koulutus ja työkokemus. 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Kauppakamareiden kyselyn tulokset eivät yllätä. Jokaiselle ammattiosaajalle, joka on työkykyinen, -haluinen ja valmis liikkumaan työn perässä, löytyy töitä. Nämä ehdot täyttäviä on kuitenkin työvoimassamme liian vähän.   

Mistä kiikastaa? Tehdään karkea laskelma. Peruskoulun päättävistä nuorista noin puolet eli 30000 siirtyy ammattiopintoihin. Heistä ainakin kolmella tuhannella on suuria osaamiseen ja muihin valmiuksiin liittyviä haasteita. Kolmen vuoden kuluessa joukosta valmistuu noin 25000. Tavoitteena on, että näistä nuorista puolet siirtyy korkeakouluopintoihin muutaman vuoden sisällä. Nuoria ammattiosaajia työpaikkojen käyttöön joukosta jää 12500. Tällä joukolla ei paikata edes lähihoitajapulaa.  

Yritysten ja julkisen sektorin pahenevaa työvoimapulaa ei ratkaista nuorisoikäluokilla. Tarvitsemme nopeasti satsauksia työttömien koulutukseen ja työllistymisen esteiden purkamiseen, työllisten osaamisen ylläpitoon sekä merkittävää työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. 

Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta työttömien ohjaus koulutukseen toimii usein heikosti. Ongelma on ikiaikainen ja sen ytimessä ovat heikot kannusteet koulutukseen ja työllistymiseen sekä puutteet viranomaisyhteistyössä. Koulutuksen järjestäjille ei myöskään haluta antaa riittäviä toimintavaltuuksia ja resursseja. Portinvartijoita on liikaa ja luottamusta ammatilliseen koulutukseen liian vähän. 

Työ- ja koulutusperäisen maahanmuutto on keskeinen ja nopea keino työllisyyden hoitoon. Ammatillisella koulutuksella on koko koulutusjärjestelmämme pisimmät perinteet ja vahvin osaaminen maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa. Ammattitaidon varmistaminen sujuu myös työpaikalla työn ohessa.  

Kauppakamari nostaa vahvasti oppisopimuskoulutuksen kehittämisen keinoksi työvoimapulaan. ”Yritysten näkökulmasta kouluttamisesta koituvat palkkauskustannukset ovat kuitenkin liian suuret.” Työpaikalla tapahtuvaa oppimista on kehitetty niin, että koulutussopimuksen ja oppisopimuksen yhdisteleminen on yhä helpompaa. Olisiko nyt lisäksi aika porrastaa oppisopimuksen palkkamallia paremmin opiskelijan osaamisen kehittymistä seuraavaksi? Tähän osaamisen näyttöihin perustava järjestelmämme antaa hyvän pohjan. 

Kirjoittaja

Veli-Matti Lamppu
Toimitusjohtaja, AMKE ry / AMKE Oy

Lamppu Veli-Matti

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi