Ammatillista koulutusta on uudistettava kokonaisuutena

31.03.2015

Ammatillisen koulutuksen poliittisessa draamassa on neuvoteltu yömyöhään, selitelty, suututtu, marssittu ulos, jarrutettu, juonittu ja tottakai syytelty toinen toistaan. Keskeisiä lakeja ei hyväksytty, 260 miljoonan säästösumma on tältä erää pyyhitty pois ministeriön budjettikehyksestä. Säästötarve ei kuitenkaan hävinnyt minnekään. Katkeran kuuloinen opetusministeri manaa ammatilliselle opetukselle kaaosta, kun säästöt nyt levitetään hallitsemattomina kentälle. Kaik on mänt – vai onko sittenkään?

Poliittisen lentohiekan alta voi kaivaa esille monia hyviä asioita. Ammatillisen koulutuksen onnetonta lakivalmistelua edelsi laaja ja osallistava valmistelu. Eri intressiryhmät tekivät parhaansa ja paljon tärkeää tietoa koottiin koulutuksen uudistamisen tarpeista ja mahdollisuuksista. Suuren uudistuksen palikat olivat jo käsissä, mutta sitten meno hyytyi. Ja se hyytyi johtajuuden ja vision puutteeseen.

Rahoitus- ja järjestäjäverkkolain kaaduttua palataan nyt välttämättömän muutoksen alkuun. Tärkeintä on säilyttää kehittämisen pitkä linja, jossa koko ammatillista koulutusta uudistetaan yhtenä kokonaisuutena. Ei pilkota erilleen nuorten ja aikuisten koulutusta, vaan lähdetään opiskelijan ja työelämän tarpeista – hallinto tai erillisintressit eivät ole tässä pääasioita.

Järjestäjäverkkoa ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä tulee tiivistää. Opetushallitus aloitti muutama vuosi sitten Amkesu-kierroksen, jossa laadittiin lupaavia alueellisia suunnitelmia koulutuksen järjestämisestä ja yritysyhteistyöstä. AMKE:n selvityksen mukaan 70% koulutuksenjärjestäjistä on suunnitelmallisesti syventämässä yhteistyötä seudun muiden oppilaitosten kanssa. Tästä on hyvä jatkaa.

Uudet ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat tulevat voimaan syksyllä 2015. Niissä vahvistetaan työssäoppimista ja yritysyhteistyötä. Opiskelijoille haetaan entistä yksilöllisempiä osaamisen lisäämisen reittejä aiemmin opittua tehokkaasti hyödyntäen. Samalla tutkintorakenteita muutetaan joustavammiksi, mikä tarkoittaa opiskeluajan lyhentymistä. Näiden muutosten tukeminen tuottaa säästöjä.

Vielä näihin talkoisiin tarvitaan työmarkkinaosapuolet. Kesälle sijoittuvan kolmannen lukukauden käyttöönotto on lähitulevaisuuden välttämättömyys. Meillä ei ole varaa tyhjän pantteina seisoviin rakennuksiin eikä opettajiin, jotka opiskelijoiden puuttuessa ovat ”vapaajaksolla”. Samalla tuntityöstä olisi siirryttävä kohti normaalin palkkatyön kokonaistyöaikaa.

Ammatillisen koulutuksen rakenteelliset muutokset voidaan toteuttaa hallitusti ja samalla hankkia tarvittavat säästöt. Jokainen työelämässä oleva tietää onnistuneen muutoksen aakkoset: osallistaminen, selvä tavoite, jämäkkä johtajuus ja selkeä seurantajärjestelmä. Tarvitaan hyvin suunniteltu tuottavuusohjelma.

Helppo juttu, paitsi, että muutoksen veturiksi tarvitaan kyvykäs johto, jonka paikka ei voi olla muu kuin ministeriö. Valtakunnallinen kokonaisuus ja perustuslakivaliokunnan edellyttämä koulutuksen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus tulee turvata. Siihen tarvitaan – meidän aasien taakse ja eteen - keppiä ja porkkanaa. Enemmän kuitenkin jälkimmäistä, ihan niin kuin koulussakin.

 

Markku Aunola, rehtori ja Petteri Ora, kehitysjohtaja

Kiipulan ammattiopisto

Kirjoittajat

Markku Aunola
rehtori

Aunola Markku

Petteri Ora
kehitysjohtaja, Kiipulan ammattiopisto

Ora Petteri