Ammatillisen koulutuksen tulevat trendit Euroopassa

30.03.2022


Ammatillinen koulutus ja sen toteutustavat eri maissa poikkeavat toisistaan joskus merkittävästikin. Kaikille maille on kuitenkin yhteistä se, että koulutusta järjestetään ainakin uusien osaavien työntekijöiden saamiseksi elinkeinoelämän palvelukseen sekä jo työssä olevan väestön täydennyskoulutustarpeiden turvaamiseksi. 

Olen saanut olla mukana EfVETin (European Forum for Vocational Education and Training) työssä laatimassa ammatillisen koulutuksen skenaarioita vuoteen 2030 saakka. Teemaryhmässä on ollut mukana kymmeniä edustajia useista Euroopan maista. Pidimme työmme alustavan raportin julkaisutilaisuuden Berliinissä vähän ennen joulua, ja itse raportti -Four Scenarios Report - julkaistiin helmikuussa EfVETin verkkosivuilla .

Yhteenvetona voidaan todeta, että ammatillinen koulutus ja sen toimintaympäristöt ovat voimakkaassa muutostilanteessa, ja muutoksiin on vaikuttamassa useampia yhtäaikaisia ilmiöitä kuin oppilaitoksen arkityössä on ehkä vielä havaittukaan.

Ennakointityössä tarkastelua tehtiin kahden päämuuttujan; koulutuksen rahoituksen ja osaamisen tunnustamistavan kautta. Syynä näihin valintoihin oli se, että perinteisen oppilaitoksen toiminnan ytimessä on julkinen rahoitus ja tutkinnot osaamisen osoittamisen muotona. Maailma ympärillämme on kuitenkin muuttumassa, yhä useammin jatkuvan oppimisen maailmassa tutkinnon painoarvo etenkin aikuisten opinnoissa vähenee ja itse opittava aihealue ja sen haltuun saaminen korostuu. Tämä ilmiöhän on tunnistettu myös Suomen koulutuspoliittisessa selonteossa.

Peruspilareiden muuttuminen ja osittainen murtuminen haastaa oppilaitoksia voimakkaasti. Koulutusmarkkinaan on tullut ja tulee yhä nopeammassa tahdissa uusia toimijoita, jotka keskittyvät toimintaan globaalissa koulutusmarkkinassa, yleensä digitaalisia alustoja hyödyntäen. Samanaikaisesti erilaiset yhteistyömallit työelämän kanssa tulevat kehittymään ja tiivistymään.

Ammatillisen koulutuksen johtajille ja päättäjille tulevaisuuden aktiivinen ja systemaattinen ennakointi tulee olla osa jatkuvaa toimintaa, joka on integroitu osaksi oppilaitoksen perusprosesseja. Oppilaitosten ei tulisi tehdä merkittäviä taloudellisia resursseja vaativia ja samalla käsiä sitovia investointipäätöksiä tarkastelematta opetuksen toteutustapojen ja samalla koko koulutusmarkkinan muutosta vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä. Yhä useampi opiskelija haluaa opiskella perinteisten opiskelumallien ulkopuolella, mm. digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nämä opiskelijat eivät ole samassa määrin läsnä fyysisillä kampuksilla kuin aiemmin. 

Opetuksen ja oppimisen uudet muodot ja yhteistyöverkostot ovat koulutuksen järjestäjille mahdollisuus, mikäli me osaamme rohkeasti omaksua ja kehittää joustavampia ja opiskelijoiden tarpeista lähteviä ratkaisuja. Toiminnassa tarvitaan jatkossakin seiniä, mutta seiniä tärkeämpää on se mitä niiden sisä- ja ulkopuolella tapahtuu. Rohkaisen ja samalla haastan kaikkia ammatillisen koulutuksen johtajia ja päättäjiä tutkailemaan ammatillista koulutusta ja sen potentiaalisia kehityskulkuja ilman ”ammattikoulun” hattua, uudet näkökulmat tuovat koulutuksen järjestämiseen myös uusia mahdollisuuksia.

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän johtaja, AMKE ry:halituksen varapuheenjohtaja Kari Puumalainen työn ulkopuolella: Vapaa aika menee kesällä golfia pelaillen ja talvella kesään valmistuen.

Kirjoittaja

Kari Puumalainen
kuntayhtymän johtaja, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, EfVETin VET 4.0 teemaryhmän puheenjohtaja

Puumalainen Kari

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi