16.01.2023
Sitra julkaisi vuoden alussa Megatrendit 2023 – Ymmärräystä yllätysten aikaan, jossa painotetaan keskeisiä muutoksia, joita ei ole varaa jättää huomioimatta. Megatrendit antavat myös ammatilliselle koulutukselle suuntaviivoja yhteisen suunnan valintaan sekä kehittämiseen.
Megatrendit ovat useista ilmiöistä koostuvia kehityssuuntia, jotka kuvaavat muutoksen laajoja kaaria. Megatrendejä kuvataan viiden teeman kautta, joita ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous.
Megatrendejä ovat
Mietin Megatrendit 2023 -julkaisua lukiessani, mitä nämä kehityssuunnat merkitsevät ammatilliselle koulutukselle? Tässä blogissa lähteenä olen käyttänyt tuota julkaisua ja lisännyt omat näkemykseni ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoista.
1. Ekologinen jälleenrakennus
Elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Ihmisen toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten koko taloutemme ja hyvinvointimme pohjan. Meillä on kasvava kiire ekologiselle jälleenrakennukselle, eli siirtymälle luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan.
Ammatillinen koulutus voi omalta osaltaan olla mukana kehittämässä ja innovoimassa uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla voimme rakentaa uudenlaista ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Ekologisuus, kiertotalous ja digivihreä siirtymä voidaan ottaa huomioon koulutuksen järjestäjän kaikessa toiminnassa sekä opiskelijan osaamisen ja valmiuksien kehittämisessä.
2. Korjaava ja uusintava talous
Globaali eriarvoisuuden kasvu ja ekologinen kestävyyskriisi luovat tarpeen uudistaa taloutta. Vastuullisuus korostuu kaikessa toiminnassa. Nykyinen talousjärjestelmä ei sellaisenaan ole ihmisen ja luonnon kannalta kestävä. Ekologinen kestävyyskriisi vaikuttaa yhä voimakkaammin talouteen. Suomen valtion velka on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Edessä on ajatusmallin laajentaminen jalanjäljen eli aiheutettujen haittojen rinnalla yhä enemmän kädenjälkeen eli toiminnalla aikaansaatuihin myönteisiin vaikutuksiin ympäristöön tai hyvinvointiin.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa tällä hetkellä osaamisvelkaa ja -vajetta. Jokaisen koulutusasteen tulisi vastata ja tuottaa oppijalle sellaista osaamista, joka mahdollistaa seuraavalle asteelle siirtymisen ja siellä menestymisen sekä oppimisen ja onnistumisen mahdollisuuksien kokemisen. Jokaisen oppijan tulisi saada oman kehityspolkunsa mukaisesti riittävästi tukea ja aikaa osaamistason saavuttamiseen. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa työelämän edellyttämää osaamista ammatillisiin perus- ja asiantuntijatehtäviin.
Korjaavassa ja uusintavassa taloudessa uudistetaan ekologisen pääoman lisäksi myös sosiaalista pääomaa, eli huolehditaan esimerkiksi osaamisesta, sivistyksestä, jaetuista arvoista ja yhteisistä normeista, sosiaalisista verkostoista, elinvoimaisista yhteisöistä sekä yhteiskunnallisesta luottamuksesta. Tässä näkökulmassa yhdistyy luonto, hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus.
3. Vahva luottamus ja osallisuus
Suomi voidaan kutsua luottamusyhteiskunnaksi, kuten muitakin pohjoismaita. Meillä on samanlainen arvopohja, joka perustuu turvalliseen, tasa-arvoiseen, hyvin koulutettuun, vauraaseen ja oikeudenmukaiseen valtioon.
Suomalaisten luottamus toisiinsa ja laajemmin yhteiskuntaan on kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla. Yhteiskuntamme pohjautuu länsimaiseen demokratiaan, yhteisöllisyyteen, yhteiseksi koettuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, arvoihin ja toimintatapoihin, kuten elämän vaalimiseen, omaisuuden arvostamiseen ja yksilön kunnioittamiseen.
Ammatillinen koulutus voi osaltaan luoda oppilaitoksiin turvallista oppimisympäristöä sekä tulevaisuudenuskoa vahvistavaa luottamusta sivistykseen, osaamiseen ja koulutukseen. Tulevaisuuden yhteiskunta edellyttää kansalaisiltaan monimuotoisia digitaitoja sekä informaatiolukutaitoa. Opiskelijoilla tulee olla monipuolisia vaikutusmahdollisuuksia osallistua sekä koulutuksen että oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikuttamismahdollisuuksien ja osallisuuden lisäämisessä voidaan hyödyntää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä edistäviä oppimisalustoja.
4. Reilu digimaailma
Samalla käydään kiistelyä digimaailman pelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista, eli kilpailu digivallasta kiihtyy. Teknologia ja data sulautuvat yhä enemmän ihmisten arkeen ja dataa kerätään ja hyödynnetään yhä enemmän ja sen pohjalta tarjotaan uusia räätälöityjä palveluita niin yksilöille kuin organisaatioiden käyttöön. Käynnissä on historiallinen teknologian ja talouden murros, jossa digitalisaation ja datatalouden tavoitteena on mahdollistaa hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden voimakkaan kasvun.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät OPH:n ja OKM:n rahoittamien hankkeiden myötä laajaa valtakunnallista yhteistyötä digitalisaation osaamisen ja johtamisen eli digisivistyksen kehittämiseksi.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee myös ymmärtää, miten teknologiaa ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää rakentamaan parempaa inhimillisyyteen ja sivistykseen perustuvaa tulevaisuutta. Se edellyttää meiltä yhteistä edunvalvontaa hankinnoissa ja sopimuksissa, yhdessä sovittuja valtakunnallisia strategisia tavoitteita ja pelisääntöjä sekä yhteiskehittämistä. Meidän on ennakoitava toimintaympäristön muutoksia, uusittava toimintamallejamme sekä kehitettävä osaamistamme. Meidän tulee mahdollistaa erilaiset oppijat huomioivilla koulutuspalveluilla, ajantasaisilla opetussisällöillä sekä monipuolisilla opetusmenetelmillä ja oppimisympäristöillä opiskelijoiden tulevaisuuden valmiudet toimia entistä digitaalisemmassa maailmassa samalla huolehtien toimintamme tietoturvasta ja tietosuojasta sekä eettisyydestä, laadusta ja tasa-arvosta.
5. Kokonaisvaltainen hyvinvointi
Hyvinvoinnin haasteet kasvavat toimintaympäristön muutosten vaikuttaessa ihmisten arkeen. Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin, millä on vaikutuksia niin työikäisten määrään ja hyvinvointivaltion rahoitukseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyteen, demokratiaan kuin teknologian käyttöönottoon.
Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut ja odotus terveistä elinvuosista kasvanut. Suomalaiset ovat myös viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisin kansa. Työelämän ja toimeentulon epävarmuudet, ekologinen kestävyyskriisi ja pandemia voimistavat kuitenkin samalla mielenterveysongelmia.
Hyvinvointi on kytkeytynyt vahvasti materiaaliseen elintasoon, jolloin loputon talouskasvu ja lyhyen tähtäimen hyödyt korostuvat. Kokonaisten toimialojen murroksessa on entistä tärkeämpää turvata ihmisten toimeentulo yli työelämän nivelkohtien. Samalla korostuu jatkuva osaamisen kehittäminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan.
Ammatillisen koulutuksen kokonaisvaltainen hyvinvointi on investointia nuoriin, ammatilliseen osaamiseen, työllisyyteen ja Suomen kilpailukykyyn.
Mielenterveysongelmien nousu on ollut suurta ja erityisesti nuorilla. Koronapandemia on osaltaan pahentanut tilannetta, mutta siihen vaikuttavat myös yksilökeskeisyys ja yhteiskunnan asettamat paineet, sosiaalinen media ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta. Hyvinvointia ja terveyttä lähestytään usein yksilökeskeisesti. Ongelmien ratkaisua ei voida kestävästi, taloudellisesti eikä oikeudenmukaisesti jättää pelkästään yksilön harteilla.
Hyvinvoinnin edistämisen keskiöön on nostettava yhteisöllisyys. Hyvinvointi ei ole vain yksilöön rajoittuva asia, vaan ihmisen hyvinvointi nähdään yhteen kietoutuneena ympäristön ja yhteisöjen hyvinvoinnin kanssa. Hyvinvointia ja sen vaikutusta kilpailukykyyn ja tuloksellisuuteen on tutkittu viime aikoina monesta eri näkökulmasta (aineeton, henkinen, inhimillinen ja psykologinen pääoma).
Hyvinvointia tulee edistää kokonaisvaltaisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä teorioita, toimintamalleja, menetelmiä ja työkaluja voi hyödyntää niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin hyvinvoinnin kehittämisessä. Samat lainalaisuudet ja toimintamallit soveltuvat usein niin itsensä johtamiseen kuin opiskelijana kehittymiseen, niin johtajana kuin opettajanakin kehittymiseen, niin tiimitoiminnan kuin opiskelijaryhmän yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistämiseen sekä niin organisaation kuin oppimisyhteisön yhteisöllisyyden kehittämiseen. Hyvinvointikäsitys on laajentunut toimeentulokeskeisestä näkemyksestä korostamaan elämänlaatua, kestäviä elämäntapoja, sosiaalisia suhteita, merkityksellisyyttä ja mahdollisuutta toimia yhteiseksi hyväksi.
Olemme Business College Helsingissä soveltaneet positiivisen psykologian ja johtamisen teoriaa sekä laajan vahvuusnäkemyksen menetelmää esihenkilöiden ja tiimitoiminnan tukemisessa yksilöllisillä ja tiimien vahvuuskeskusteluilla. Samoja toimintamalleja ja menetelmiä olemme soveltaneet opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen ohjauskeskusteluissa, uraohjauksessa ja ryhmäyttämisessä. Sekä henkilöstön että opiskelijoiden kokemus ja palaute on tukenut käsitystä, että positiivisen psykologian ja laajan vahvuusnäkemyksen menetelmillä ja toimintamalleilla voidaan edistää oppilaitosten kokonaisvaltaista hyvinvointia, ammatillista kasvua ja osaamisidentiteetin vahvistumista sekä tarjota valmiuksia kukoistukseen ja hyvään elämään.
#megatrendit2023 #megatrendit
Helsinki Business Collegen laatujohtaja Heli Huotari työn ulkopuolella: harrastan mentorointia yli 4000 jäsenen positiivisen johtamisen verkostossa, lukemista, liikuntaa ja talvisin avantouintia sekä mökkeilyä.
Heli Huotari
laatujohtaja, varatoimitusjohtaja, Business College Helsinki
