Ammatillisen erityisoppilaitoksen TKI?

05.05.2025

Näillä mennään?

OKM avasi tammikuussa kaikille avoimen verkkoaivoriihen ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Tähtäin oli vuodessa 2040. Kuka tahansa sai osallistua ja esittää millainen on (hyvä) ammatillisen koulutuksen tulevaisuus ja millainen polku sinne johtaisi. Vastauksia tuli yli 4000.

Äkkiä katsoen tuloksissa yllättävintä on se, ettei niissä ole mitään yllättävää. Ammatillisen koulutuksen vahvuudet ovat olemassa jo nyt, ja niillä mennään 15 vuotta eteenpäin. Tärkeimpinä alueina esiin nousivat työelämäyhteistyö, opiskelijoiden tuki ja opetushenkilöstön osaaminen.

Jäin miettimään, onko ainakin näennäisessä yllätyksettömyydessä kyse näköalattomuudesta, salaviisaudesta vai siitä, että kaikki todellakin on jo oikein ja vain toteutuksen viilausta vailla.

Ensimmäinen vaihtoehto ei tule kyseeseen. Niin paljon hyvää ja innovatiivista työtä ympärilläni tehdään. Viisautta voisi olla se, ettei toimivaa konseptia ole järkeä koko ajan muuttaa. Parinkymmenen viime vuoden kehitys on ollut huimaa. Meillä on nyt toimiva perusta, jonka päälle on hyvä rakentaa.

Yksi näkökulma on se, että kysely muotona ei välttämättä tavoita koulutuksen syvempää dynamiikkaa. Tärkeimpänä esille nouseva ”Työelämäyhteistyö” tuntuu jo toistolta, mutta se pitää sisällään valtaisan määrän erilaista yhteis- ja kehitystyötä. Työelämän muutokset kyllä pitävät opetushenkilöstön hereillä.

Missä TKI?

Vastaustiivistelmän kirjosta jäin kaipaamaan aktiivisuuden näkökulmaa. Kovin usein me kirjoitamme perustehtävämme olevan ”osaavan työvoiman tuottaminen”. Onhan siellä aina joskus se kasvatustehtäväkin ”aktiiviset kansalaiset”, mutta entä lakikohta ”työelämän kehittäminen”? 

AMKE teki vuonna 2022 kyselyn jäsenilleen TKI-toiminnasta. Vastanneista 80 prosenttia ennakoi TKI-toiminnan roolin kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana. Se nähtiin edellytyksenä niin alueiden elinvoiman vahvistumiselle kuin ammatillisen koulutuksen uudistumiselle. 

Toimintana TKI on monipuolista yhteistyötä. Mukana ovat työelämä ja eri koulutusasteet kansallisesti ja kansainvälisestikin. Yleisin rahoitustapa lienee eri tuuteista saatava projektirahoitus. Teemat voivat vaihdella teknisistä innovaatioista työpaikan toimintakyvyn edistämiseen ja palveluratkaisuihin.

Myös koulutuksen kautta kehitetään. Siitä hyvä esimerkki ovat uudet vihreän siirtymän ja digitaalisen osaamisen valinnaiset tutkinnon osat. OPH:n uutisessa opetusneuvos Minna Taivassalo hehkuttaa, että ”uudenlainen osaaminen edistää myös (yritysten, PO) toiminnan tehokkuutta ja innovaatioita”.

Erityisoppilaitos työelämää kehittämässä

Omassa työssäni jaan työelämän kehittämisen karkeasti kolmeen laariin, tekniseen, sosiaaliseen ja alueelliseen. Tekniset ratkaisut ovat oma kenttänsä. Sosiaalisella tarkoitan esimerkiksi johtamista ja työyhteisöjen toimintaa. Alueellinen tarkoittaa vaikkapa hanketyön kautta syntyviä kehittämisen verkostoja.

Kiipulan ja muidenkin erityisoppilaitoksien kohdalla työelämän sosiaalisen kehittämisen lippulaiva on viime vuodet ollut täsmätyöllistymisen konsepti. Siinä tuetaan työnantajia järjestelemään töitä ja palkkaamaan myös osa- eli täsmätyökykyisiä. Toiminta uudistaa niin työnkuvien määrittelyä kuin johtamistakin. 

Elinkeinoelämän oppilaitokset ry:n tuore tutkimus kerto, että ammatillisen toisen asteen opiskelijat – niin erityiset kuin muutkin - jäävät korkeakoulutettuja useammin kotiseudulleen niin yrittäjiksi kuin ammattityöntekijöiksikin. Usein nämä työpaikat ja yritysideat synnytetään jo opiskelun aikana, se on osa käytännön innovaatiotyötä. 

Toinen näkökulma aluetalouteen on myös läheinen erityisoppilaitoksille. Erityistä tukea tarvitsevien työllistymisestä on hyötyä myös alueen elinvoimalle. Erityisoppilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä työllisyysalueiden kanssa. Tavoite on nostaa työllisyysastetta ja sitä kautta yleistä hyvinvointia.

Kohti tulevaa

Hallituksen tahtotila – säästöistä huolimatta – on ollut kasvattaa yritysten TKI-panostuksia. Samalla pyritään parantamaan myös julkisen sektorin palvelualojen tehokkuutta. Siinä(kin) olemme vaikkapa Ruotsia jäljessä. Puoliväliriihen päätöksissä positiivista olikin panostaminen TKI-toimintaan.

Työelämän kanssa toteutettava TKI, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, on moniulotteinen kokonaisuus. Ammatillisella toisella asteella ja sen osana ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on paljon annettavaa tälle työlle. 

Kehittäminen ja muutosten aikaansaaminen on pitkäjänteistä työtä. Se edellyttää kärsivällisyyttä alueellisen yhteistyön verkostojen punomisessa. Rahoitukselta se edellyttää vakautta. Ammatilliset oppilaitokset voisivat yhä enemmän tuoda kehittämiskykyjään ja onnistumisen esimerkkejä esille. 

Linkkejä:
Laadukas opetus ja työelämäyhteistyö keskeisiä ammatillisen koulutuksen verkkoaivoriihen johtopäätöksiä - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Uusi tutkimus: Ammatillinen koulutus ratkaisevassa asemassa Suomen työmarkkinoiden ja alueellisen elinvoiman vahvistamisessa
Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta - Valtioneuvosto


Kiipulan ammattiopiston kehitysjohtaja Petteri Ora työn ulkopuolella: Vapaalla ollessani juoksentelen luonnossa ja keikkailen ukulele-yhtyeen kanssa Hämeenlinnan seudulla.

Kirjoittaja

Petteri Ora
kehitysjohtaja, Kiipulan ammattiopisto

Ora Petteri

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi