31.08.2021
Elämme jatkuvan muutoksen keskellä ja tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Varmaa kuitenkin on, että ammatillisen koulutuksen rooli on muuttumassa ja edellyttää myös meiltä kaikilta ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleviltä valmiuksia muutokseen ja uusia tapoja ajatella.
Ammatillinen koulutus on tärkeä tekijä elinvoiman rakentajana. Elinvoimaisuus on energiaa ja ideoita, joiden avulla tuotetaan hyvinvointia ja taloudellista kasvua. Hierarkiset tai siiloutuneet mallit eivät tuota parhaita mahdollisia ratkaisuja, vaan meiltä edellytetään verkostomaista toimintatapaa, jossa joustavuus ja moninaisuus ovat keskeisiä elementtejä. Verkostoissa toiminta perustuu vuorovaikutukseen, joten elinvoiman näkökulmasta on tärkeä ymmärtää myös yksilön merkitys. Ja yksilöihin meillä ammatillisessa koulutuksessa on suuri voima vaikuttaa.
Mikä meitä monesti rajoittaa uusien asioiden suhteen, ovat omat lokeroituneet ajatukset tai vanhat ennakkokäsitykset, jotka tuntuvat elävän sitkeässä. Itse tunnen kuuluvani siihen sukupolveen, joka ei onneksi ole lyönyt pahasti päätään lasikattoon. Siitä huolimatta eteen on tullut välillä huvittaviakin tilanteita, kun ei ole itse aina ollut jonkun mielestä ulkoisesti riittävän pätevän näköinen. Hämmentävää oli kuitenkin kuunnella 17-vuotiaan tytön kokemuksia ensimmäisestä rakennusalan kesätyöpaikasta tänä kesänä. Ensimmäisenä päivänä oli työpaikan konkari todennut, että raksa ei sovi tytöille. Enkä usko, että tämän suuntainen kommentti tulee olemaan kyseisellä alalla viimeinen, ja se on harmi. Onneksi tällä tytöllä on riittävästi sisua ja tahdonvoimaa, joten hän näyttää varmasti olevansa oikein sopiva raksalle. Tärkeintä kai pitäisi olla motivaatio, innostus ja halu tehdä työtä, kohdistuvat ne sitten mihin alaan tahansa.
Työvoimapula on vahvasti esillä puheissa ja otsikoissa ja kohtaanto-ongelma on todellinen. Ammatillinen koulutus voi olla ja sen tulisi olla tulevaisuudessa keskeisemmässä roolissa myös työllisyydenhoidon näkökulmasta. Osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen ovat keskiössä, kun pohditaan työllistymistä tukevia keinoja ja kohtaanto-ongelmaa. Forssan seudulla rakennetaankin jo aktiivisesti uutta työllisyydenhoidon ekosysteemiä yhdessä seudun kuntien ja eri viranomaisten kanssa. Tässä mallissa koulutuksenjärjestäjä on yhteen kokoava voima ja koordinaattori, jotta asiakkaan polku ei ole eri palveluissa tempoilemista, vaan selkeä palvelupolku, joka hänelle yhdessä eri toimijoiden kanssa toteutetaan.
Sekä ammatillisessa koulutuksessa että työllisyydenhoidossa tulisi aina muistaa yksilöllisyys ja yksilön arvostaminen. Monella meistä on varmasti jäänyt mieleen jokin epäilevä tai aliarvostava kommentti, joka saattaa kaihertaa vuosienkin päästä. Monesti nuo ikävät kommentit kumpuavat sanojan kyvyttömyydestä kohdata erilaisuutta ja ne on sanottu ymmärtämättä, kuinka paljon vahinkoa pienelläkin voi saada aikaan. Yksilöiden käsissä on kuitenkin yhteiskunnan elinvoima, joten meidän tulisi ymmärtää tukea myös meille itselle vieraampia valintoja tai tapoja tehdä asioita. Elinvoima tarvitsee vahvistuakseen myös moninaisuuden kohtaamista, eikä meillä ole varaa lannistaa ketään. Aina silloin tällöin voi myös tehdä hyvää uskaltaa ajatella laatikon ulkopuolelta. Meillä on huikea ammatillinen koulutus, joka on muutosten keskellä aina taipunut ja kehittynyt. Olemme tärkeitä elinvoiman tekijöitä, niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin näkökulmasta, joten luodaan yhdessä mahdollisuuksia, katsotaan eteenpäin ja uskalletaan.
Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän elinvoimajohtaja ja Faktia Oy:n toimitusjohtaja Tanja Paassilta työn ulkopuolella: Katselen maailmaa uteliaana ja pilke silmäkulmassa sekä nautin erityisesti luonnosta, käsillä tekemisestä ja hyvästä ruuasta. Suurta iloa minulle tuottaa 10 kk ikäinen chihu-poika, jonka kanssa kohdataan jatkuvasti monia ”jännittäviä” asioita.
Tanja Paassilta
elinvoimajohtaja, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä / toimitusjohtaja, Faktia Oy
