15.11.2022
Ammatillisella koulutuksella on suhteet työelämään, kykyä kehittää yksilöiden osaamista ja taitoa kohdata erilaisesta taustasta tulevia ihmisiä. Parhaimmillaan ammatillinen koulutus voi toimia monin ratkaisuin kätilönä maahanmuuttajan ensimmäisen työpaikan löytymisessä. Työvoimahallinnon rinnalla ammatillisen koulutuksen toimijoilla voi olla myös merkittävä rooli esimerkiksi mukana muuttavan puolison osaamisen tunnistamisessa ja reitin löytämisessä työelämään.
Tilastokeskus on jo pitkään varoitellut syntyvyyden laskusta ja muistuttanut, että Suomen työikäisen väestön osuus voi kasvaa vain maahanmuuton kautta. Ratkaisuna tilanteeseen Marinin hallitus on toteuttanut toimia työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi. Esimerkiksi poikkihallinnollisessa Talent Boost –ohjelmassa on sujuvoitettu maahanmuuton lupaprosesseja, rakennettu Suomelle vetovoimaa huippuosaajien kohdemaana sekä etsitty kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille reittejä työelämään.
Maahanmuuton edistämistoimet ovat kohdentuneet hyvin pitkälti korkeakoulutettuihin. Työntekijätason ammattilaisia on tarkasteltu lähinnä vain työperäisen hyväksikäytön torjunnan tai kausityövoiman viitekehyksien puitteissa. Konkreettiset oleskelulupahelpotukset eivät ole koskeneet kolmansien maiden ammatillisen koulutuksen opiskelijoita tai työntekijän statuksella maahan muuttavia. Edelleenkään Talent boost-hankkeessa rakennetut palveluratkaisut eivät tavoita maailmalta ammattiosaajaa, joka haluaisin tulla perheineen Suomeen töihin.
Saman aikaisesti työpaikoilla on historiallinen osaajapula, joka ei koske vaan korkeakoulutettuja huippuosaajia, vaan myös eri alojen ammattiosaajia. Ammattilaisten pooli on maassamme rajallinen ja siitä ei riitä tekeviä käsiä kaikille. Tätä poolia on mahdollista kasvattaa jo maassa olevien maahanmuuttajien osaamista kehittämällä ja polutuksella työelämään. Väistämättä tarvitsemme myös työntekijätasoista osaajahoukuttelua ulkomailta. Lisäksi tarvitsemme Suomeen palvelurakenteen, joka mahdollistaa mukana muuttavan puolison sujuvan reitin työelämään muutoinkin kuin vain työvoimahallinnon palvelurakenteen kautta.
Maahanmuuttoon liitetään uhkakuvia, joiden toteutumista ehkäisee vahva ammattiylpeys, osaaminen ja ammatilliset verkostot. Ammatillinen koulutus tukee ammatti-identiteetin vahvistumista, mahdollistaa osallistumisen ammattiverkostoon, tarjoaa tietoa työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä näin auttaa torjumaan negatiivisia ilmiöitä kuten työperäistä hyväksikäyttöä tai harmaata taloutta. Koulutus auttaa myös kototutumaan ja löytämään omaa roolia yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä.
Vaikka Suomen virallisen koulutusjärjestelmän tutkinto on luotettava näyttö osaamisesta, ei se silti tarkoita sitä, että vain tutkinnon suorittamalla ihminen on riittävän kyvykäs työelämään. Valitettavasti edelleen vierastamme muualla suoritettuja tutkintoja, istutamme maahanmuuttajia turhissa koulutuksissa tai ohjaamme heidät osaamistaan alempitasoisiin työtehtäviin.
Jotta osaajapulaan löytyy ratkaisuja, on muualla hankittu osaaminen uskallettava tunnistaa sekä sanoittaa tilanteissa, joissa tutut tutkinnonperusteet eivät automaattisesti anna vastausta. Lisäosaamista on pysyttävä tarjoamaa myös tutkintojen ulkopuolelta ja nopeasti. Tämän mahdollistumiseksi tarvitaan nykyistä enemmän joustoa tutkintorakenteeseen, koulutuksen rahoitukseen, yhteistyön lisääntymistä koulutuksen järjestäjäverkossa sekä ennen kaikkea ratkaisukeskeistä ajattelua koko koulutuksen kentässä. Se, mikä on toiminut ennen, ei toimi enää. Tarvitsemme ketterämpiä toimintatapoja.
Ja sitten vielä on se ikuinen kielikysymys. Suomen kielen osaaminen on tärkeää tai jopa välttämätöntä yhteiskuntaan juurtumisessa. Kuitenkin kielen oppiminen voi toteutua muutoinkin kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen ammattitutkinnon suorittamisen kautta. Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjän tutkinnonanto-oikeuksiin kirjatun kielen vaihtaminen on hidas ja byrokraattinen muutosprosessi. Elinkeinoelämä on jo pitkään vaatinut lisää mahdollisuuksia vieraskieliseen tutkintokoulutukseen osaajatarvealalla ja työelämän yhteishankkeissa. Olisiko aika vihdoin myös uudistaa järjestelmää tältä osin?
Paltan johtava asiantuntija Milka Kortet työn ulkopuolella: kesällä fillarointi ja talvella maastohiihto ovat parasta vastapainoa työlle.
Milka Kortet
johtava asiantuntija, Palta
