Ammatillinen koulutus uudistuu – jälleen!

02.03.2022


Ammatillista koulutusta on uudistettu tavalla tai toisella 2-5 vuoden välein ja vauhti tuntuu kiihtyvän. Onko muilla koulutusasteilla näin vauhdikasta?

Reformi eli uusi ammatillinen koulutus tuli voimaan vuoden 2018 alussa, kahden vuoden valmistelun jälkeen. Reformin toimeenpanosta on tehty sekä VTV:n selvitys että Owal Groupin tekemä selvitys. Noiden selvitysten perusteella uudistus on oikean suuntainen. Työelämälähtöisyys ja työpaikalla oppiminen lisääntyi, yksilölliset polut ja osaamisperusteisuus huomioitiin ja opinnot nopeutuivat, mutta hiottavaa jäi – varsinkin rahoituksen osalta. Rahoitus jäi pirstaleiseksi ja lähes mahdottomaksi ennakoida, koska mm. yhden koulutuksen järjestäjän hyvä tulos voi vaikuttaa toisen rahoitukseen heikentävästi. Rahoitus ei myöskään tällä hetkellä kannusta lisäkoulutuksen järjestämiseen, tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien kouluttamiseen eikä ottamaan koulutukseen sellaisia opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia tai jotka tarvitsevat tukea. Uudistuksen jalkautuminen oppilaitosten arkeen edistyi vaihtelevalla nopeudella, mutta edistyi joka tapauksessa. 

Oppivelvollisuuden laajenemisen suunnittelu alkoi syksyllä 2019 ja ao. laki tuli voimaan vuoden 2020 lopussa. Hakeutumisvelvollisuus tuli uusille oppivelvollisille heti 2021 alusta alkaen ja ensimmäiset oppivelvolliset aloittivat toisen asteen opintonsa syksyllä 2021. Tämäkin uudistus vietiin läpi hengästyttävällä vauhdilla.  

OKM:n seurantasuunnitelman tuloksia voidaan odotella viimeistään vuonna 2024, jolloin oppivelvollisuus on laajentunut täysimääräisesti, joten nyt hieman yli puolen vuoden kokemuksella laajenemisen toteutumisesta ja toimeenpanosta on vielä uskaliasta tuoda vahvasti plussia tai miinuksia pöytään. Korjaussarjoja on kuitenkin jo tekeillä. Hyviä tuloksia kirjattiin hakeutumisen osalta: yhteishaussa 2021 hakijoita oli noin 3000 enemmän kuin edellisenä vuonna ja marraskuussa 2021 ilman opiskelupaikkaa oli vain n. 600 opiskelijaa edellisen vuoden 2700 opiskelijaan verrattuna. Huoli uudistuksessa on mm. ennakoimaton lisätyö sekä kustannusten kattavuus. 

Uusin, tällä hetkellä käynnissä oleva muutoshanke on toisen asteen kehittämishanke, joka on tarkoitus viedä läpi vieläkin vauhdikkaammassa tahdissa. Työryhmä asetettiin 11/2021 ja hanke päättyy juhannusviikolla 2022. Hankkeen toimenpiteiden toimeenpanosta ei ole vielä aikataulua, mutta ensimmäinen hallituksen esitys (rahoituksesta) on ajoitettu jo tälle keväälle.  Hyvää hankkeessa on tavoite yksinkertaistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja vahvistaa perusrahoituksen osuutta oppivelvollisten osalta, mutta kun kokonaisuudesta ei ole kuvausta, on pelko siitä, mitä jatkuvan oppimisen rahoitukselle käy. Sisältöjen kehittämisessä opintojen ristiinsuorittamisen mahdollisuuksia laajennetaan, mikä onkin hyvä juttu, mutta sitä ei tule tehdä ammatillisen osaamisen hankkimisen kustannuksella. Harmittavasti kehittämishankkeessa on tähän mennessä esitetty vain ammatillisen koulutuksen kehittämiskohteita, joten mielenkiinnolla odotan, mitä lukiokoulutuksen osalta tullaan esittämään. 

Opettajapula, osaajapula, kohtaanto-ongelma, koulutustason nostaminen, toiminnan kehittäminen, laadun varmistaminen. Ammatillisella puolella tehdään väsymiseen saakka töitä, että kehittämishaasteisiin ja uudistuksiin voidaan vastata ja noudattaa uusia ohjeistuksia, vaikka järjestelmät eivät läheskään aina niihin taivu. Lisäksi koulutuksen sisältöjä kehitetään, tehdään yhteistyötä ja tarjotaan elinkenoelämälle lisä- ja täydennyskoulutuksia. Eikö mikään riitä? Riittämättömyyden tunne tässä vauhdissa on varmaan yksi niistä juurisyistä, minkä takia OAJ:n tekemän viimeisimmän opetusalan työolobarometrin tulokset ovat aika lohdutonta luettavaa. 

Mikä avuksi?  Ehdottaisin seuraavaa:

  • Ammatillisen koulutuksen arvostamisen nosto puheissa ja teoissa. 
  • Oppilaitoksiin työrauhaa ja riittävästi opettajia tulevaisuutemme toivojen opettamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Esimiehille työrauhaa ja aikaa henkilöstöjohtamiseen. 
  • Uudistushankkeiden tulisi olla parlamentaarisia kehittämishankkeita, joiden suunnittelu ja toteuttaminen voi mennä yli hallituskausien ja joita kehitetään kaikkia osapuolia kuullen ja ehdottomasti kokeillen ennen lakimuutoksia. 
     

OAJ:n erityisasiantuntija Eira (Emmi) Bani toimii työn ulkopuolella lentiksen parissa pelaten, valmentaen ja tuomaroiden. Touhua riittää myös parissa yhdistyksessä ja silloin kun aikaa jää, niin ompelukone ja saumuri hurisee 😊 

Kirjoittaja

Eira Bani
erityisasiantuntija, OAJ

Bani Eira

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi