Ammatillinen koulutus rakentaa kilpailukykyä

19.09.2016

Ammatillisen koulutuksen uudistus mullistaa koulutusjärjestelmäämme. Koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta on tarkoitus kasvattaa lisäämällä koulutusmaailman ja työelämän yhteistyötä. Oppiminen siirtyy tulevaisuudessa nykyistä selvemmin oppilaitoksista työpaikoille. Koulutuksen rahoitusmallin uudistaminen yhdessä koulutukseen liitettyjen tehokkuusvaatimusten kanssa ohjaa koulutusta uusiin oppimisympäristöihin.

Kemianteollisuudelle tärkeät alat prosessiteollisuus ja laboratorioala ovat olleet aloja, joita on vaivannut vetovoiman puute. Ne ovat Suomen kilpailukyvylle elintärkeitä osaamisaloja, joille on tyypillistä sekä korkean osaamisen vaatimus että opiskelujen vaativuus. Toisaalta näiden alojen osaajille on tulevaisuudessa varmuudella kysyntää.

Osaamistarpeet muuttuvat ja monipuolistuvat, mutta erityisosaamisen tarve säilyy ja kasvaa. Tulevaisuuden ammattiosaaja ymmärtää oman työtehtävänsä lisäksi roolinsa siinä arvoverkossa, jonka tuloksena asiakkaalle syntyy tuote tai palvelu. Hän on alansa asiantuntija, joka omalta osaltaan rakentaa suomalaista menestystarinaa.

Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 34 000 henkilöä. Merkittävä osa tuotannossa työskentelevistä työntekijöistä siirtyy eläkkeelle lähivuosina. Tämän vuoksi kemian- ja prosessialan vetovoimahaasteeseen on tartuttava päättäväisesti.

Kemianteollisuus ry on jo vuosia tehnyt aktiivista yhteistyötä opettajien, opinto-ohjaajien ja muiden koulutusalan sidosryhmien kanssa, vieden viestiä kemianteollisuudesta monipuolisena ja vastuullisena tulevaisuuden alana. Kemian avulla ratkaistaan maailmanlaajuisia haasteita vedenpuhdistuksesta energian riittävyyteen. Siirtyminen kiertotalouteen tai uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvaan biotalouteen ei ole mahdollista ilman kemianteollisuutta.

Kemianteollisuus haluaa olla aktiivisesti mukana ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvattamisessa. Koulutusuudistukseen liittyvä keskustelu on luonut uusia ajatuksia erilaisten työssäoppimismallien hyödyntämisestä, elinkeinoelämän tarpeista lähtevistä työelämävalmiuksien opettamisesta ja esimerkiksi opettajien TET -mahdollisuudesta teollisuudessa.

Erilaisten mallien pilotointi edistää koulutuksen kiinnostavuutta ja vetovoimaa. Työelämän tarpeiden täyttämiseen tähtäävä strateginen yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä edistää opiskelijoiden ammattitaidon ja työelämätaitojen kehittymistä elinkeinoelämän tarpeita vastaaviksi jo opiskeluaikana. Tämä helpottaa ja nopeuttaa työelämään siirtymistä opiskeluajan jälkeen ja luo samalla koko alalle vetovoimaa.

Aktiivinen keskustelu elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä on nyt tärkeämmässä asemassa kuin koskaan ennen. Vastataan siis vetovoimahaasteeseen yhdessä syventämällä vuoropuhelua teollisuuden ja oppilaitosten välillä. 

Kirjoittaja

Timo Leppä
Toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry

Leppä Timo