01.12.2023
Ammatillinen koulutus on paljon vartijana kansallisessa koulutustason nostossa. Perusateen varassa olevien nuorten ja aikuisten kouluttamisen lisäksi sen tehtävä on varmistaa, että entistä suurempi osa nuorista ammatillisen tutkinnon suorittajista jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Tämä edellyttää ammatilliselta koulutukselta riittävien korkeakouluvalmiuksien tarjoamista sekä ohjausajattelua, jossa nuorille luodaan aito usko mahdollisuudesta ja kyvyistä jatkaa korkeakouluopintoihin.
Suomi on asettanut tavoitteekseen kasvattaa korkeakoulutettujen osuuden 50 % nuorissa aikuisissa vuoteen 2030 mennessä. Nykyisillä rahoituspäätöksillä tiedämme, että tavoitetila on mahdollista saavuttaa lähempänä vuotta 2040, mutta tavoitetta kohti edetään nykyisten resurssien puitteissa.
Ammatillisella koulutuksella ja siellä tehtävällä ohjauksella ja koulutuksella on merkittävä vaikutus siihen, onko kansallisesti asetetun tavoitteen saavuttaminen koulutustason nostosta mahdollista. Lähes puolet peruskoulun päättävistä nuorista jatkaa opintojaan ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen ja lukion suosiossa on myös merkittävät erot alueittain. Siksi erityisesti maakunnissa, joissa selkeä enemmistö perusasteen päättävistä nuorista jatkaa ammatillisessa koulutuksessa, on polun rakentaminen ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun tärkeää.
Korkeakoulut eivät tule saavuttamaan sataprosenttista läpäisyä, vaikka muuttaisimme niiden kannusteita millä tavoin eivätkä kaikki korkeakouluopiskelijat tule aloittamaan opintojaan siten, että valmistuisivat ennen 25-ikävuotta. Siksi kansallisten koulutustavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että lähes 70 % nuorista jatkaa toisen asteen opintojen jälkeen korkeakouluopinnoissa jo muutaman vuoden sisällä toisen asteen oppivelvollisuuskoulutuksen päättymisen jälkeen.
Toisaalta koulutuspoliittiset ratkaisumme ovat johtaneet tilanteeseen, jossa meillä on valtava määrä yli 30-vuotiaita toisen asteen koulutuksen suorittaneita, joiden eteneminen uralla ja työllistyminen edellyttävät korkeakoulututkinnon suorittamista. Heille on mahdollistettava myös reaalinen pääsy koulutustason nostoon. Se on äärimmäisen olennaista työllisyyden näkökulmasta.
Opiskeluvalmiudet ja usko mahdollisuuksiinsa opiskella korkeakoulussa
Millä keinoilla siirtymää ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen voitaisiin parhaiten edistää? Opintojen jatkamista korkeakouluun tukevat parhaiten riittävien korkeakouluvalmiuksien varmistaminen sekä opiskelijoiden uskon vahvistaminen siihen, että heillä on kyvykkyys ja mahdollisuus jatkaa opintojaan korkeakoulussa.
Korkeakouluvalmiuksien kehittymisen kannalta keskeistä on ammatillisen koulutuksen sisällöt ja opintojen vaatimustaso, erityisesti yhteisten tutkinnon osien osalta. Amisreformin yhteydessä ammatillinen koulutus siirtyi osittain laaja-alaista ammatillista sivistystä (vocational) korostavasta ajattelusta kohti yksittäistä työtehtävää korostavaa (occupational) lähestymistapaa osaamisen kehittämisessä. Korkeakoulujen näkökulmasta laaja-alaisia, yleisiä oppimisvalmiuksia korostavia osaamisia on vahvistettava ammatillisessa koulutuksessa. Ilman näitä taitoja kyky jatkaa korkeakouluopintoihin jää vajaaksi.
Toinen keskeinen haaste liittyy ammatillisen tutkinnon suorittaneiden uskoon omiin kykyihinsä ja näkymään, jossa myös he voivat halutessaan jatkaa opintoja korkeakouluissa. Ammatillisen koulutuksen DNA:han on koodattu ajatus, että koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden paikka on ensisijaisesti työelämässä. Kansallisten koulutustavoitteiden saavuttaminen edellyttää tämän ajatteluntavan muutosta. Koulutuksen ja ohjauksen tule aktiivisesti tukea ja kannustaa opiskelijoita kohti korkeakouluopintoja. Tätä tukee myös yhteistyön lisääminen ammattikorkeakoulujen kanssa, jotta opiskelu korkeakoulussa tulee tutuksi ja näyttäytyy realistiselta.
Jos ammatillinen koulutus ei kykene nykymuotoisella koulutuksella ja ohjauksella tuottamaan riittävää osaamista ja uskoa jatkaa korkeakouluopintoihin nykyistä useammin ja nopeammin, tulee toisen asteen koulutusjärjestelmää ja erityisesti oppivelvollisuusikäisten koulutus miettiä uudelleen, jotta se vastaa paremmin koulutustason noston tavoitteita.
Arene ry:n erityisasiantuntija, AMKE:n ammattiosaamisen valiokunnan jäsen Samuli Maxenius työn ulkopuolella: Harrastuksiini kuulu muun muassa lukeminen, ruuanlaitto ja koripallon pelaaminen. Myös tietokonepelit, penkkiurheilu ja korkeakouluopinnot ovat tiiviisti osa vapaa-ajan viettoa.
Samuli Maxenius
erityisasiantuntija, Arene ry
