08.02.2023
Lukioista tai ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneet jatko-opinnoista korkeakouluissa, ovat lähtötilanteeltaan usein erilaisessa asemassa hakeutuessaan korkea-asteelle. Lukiosta valmistuvalla nuorella voi olla paremmat valmiudet korkeakouluopintoihin, kun sisäänpääsymahdollisuuksia on lähdetty kartoittamaan ja kehittämään heti opintojen alusta alkaen. Haasteena voi kuitenkin olla se, että mielessä oleva tutkinto ei välttämättä olekaan se itselle sopivin, koska kokemusta alasta ei ole ehtinyt kertymään mielikuvia enempää. Usein ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat, varsinkin aikuisopiskelijat innostuvat oman ammatillisen osaamisensa kehittämisestä, jolloin motivaatio jatko-opintoihin on korkealla. Parhaimmillaan ammatillinen koulutus voi tarjota opiskelijoilleen korkeakouluvalmiuksia, mikäli oppilaitokset kehittävät yhteisiä tutkinnon osia aktiivisesti yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa.
Ammattikorkeakoulujen ns. väyläopinnot tai ”highway”- opinnot mahdollistavat yhteishaun rinnalle vaihtoehtoisia sisäänpääsyreittejä. Ne ovat myös hienoja mahdollisuuksia kokeilla ammattikorkeakouluopintoja toisen asteen opintojen aikana.
Yliopistojen avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hakeutumisen suosio lisääntyy koko ajan ja se näkyy myös eri yliopistojen uusissa avauksissa. Avoimen yliopiston väylän kautta hakeutuminen voi madaltaa kynnystä yliopistoon hakeutumisessa, koska opintoja voi lähteä opiskelemaan vähitellen ilman todistusvalinnan tai valintakokeiden aiheuttamaa painetta. Ammatillisten opintojen rinnalla avoimen yliopiston opinnot voivat olla mainio oman ammatillisen osaamisen syventämismahdollisuus.
Haasteet
Ammattikorkeakouluilla on erilaisia ja toisistaan poikkeavia tapoja toteuttaa yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Näiden eri mahdollisuuksien selvittäminen vaatii paljon taustatyötä. Jo selvitettyä tietoa pitää myös päivittää useamman kerran vuodessa, jotta opiskelijat saavat ajan tasalla olevaa tietoa. Selvitys- ja ohjaustyö vaatii opinto-ohjaukseen lisää resursseja, koska jatko-opinto-ohjaus on vain yksi ohjauksen toimintamuoto ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksessa ja uravalmennuksessa.
Onnistumiset
Ammatillisen koulutuksen jatko-opinto-ohjaus on koettu tarpeelliseksi sekä opiskelijoiden että kouluttajien puolelta. Useat opiskelijat saavat tätä kautta tarvitsemaansa rohkaisua ja kannustusta siihen, että korkeakouluopinnot voivat ollakin itselle sopiva vaihtoehto ilman ylioppilastodistusta. Kun jatko-opintohaaveita ammattikorkeakouluun tai yliopistoon lähdetään yhdessä opiskelijan kanssa suunnitellusti visioimaan, opiskelijoiden ammatillisten opintojen ja yhteisten tutkinnon osien arvosanatkin lähtevät usein nousuun. Kieliopintojen ja matemaattisluonnontieteellisten opintojen merkitys avautuu uudelle tasolle, kun niistä keskustellaan korkeakouluvalmiuksia lisäävien opintojen näkökulmasta.
Kehityskohteet
Eri ammattikorkeakoulujen toisen asteen kanssa tapahtuvaa yhteistyötä olisi hyvä yhtenäistää valtakunnan tasolla, jotta opiskelijoiden jatko-opintomahdollisuudet toteutuisivat tasalaatuisemmin ja monipuolisimmin. yliopistojen kanssa tapahtuvassa yhteistyössä kehityskohteena voidaan nähdä ammatillisen koulutuksen nostaminen tasaveroiseksi lukiokoulutuksen rinnalle. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat ovat potentiaalisia yliopisto-opiskelijoita, jos heidän korkeakouluvalmiuksiaan lähdetään tavoitteellisesti lisäämään ja avoimen yliopiston väylän kautta tapahtuvaa koulutustarjontaa kehitetään yhdessä ammatillisten oppilaitosten kanssa.
Taitotalon toimitusjohtaja, rehtori Kari Juntunen työn ulkopuolella: Vapaa-ajalla minut löytää talvella hiihtoladulta ja sulanmaan aikaan eränkäynnin parista.
Kari Juntunen
Toimitusjohtaja, Taitotalo
