23.02.2023
Ammattikorkeakouluilla ja ammatillisella koulutuksella on molemmilla yritysten näkökulmasta oma tärkeä roolinsa. Nämä kaksi ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän jing ja jang - kaksi toisiaan täydentävää osaa. Harmillisesti ministeriön siilomainen ohjausjärjestelmä ei tue tämän kokonaisuuden tavoitteellista kehittämistä valtakunnallisesti. Siksi paikallisesti tehtävä yhteistyö on sitäkin tärkeämpää.
Muistan hyvin hetken, jolloin opistoasteen koulutus päättyi. Meille kaikille, jotka olemme tämän oppilaitosarjessa eläneet, oli ammattikorkeakoulutukseen siirtyminen kokeiluvaiheen jälkeen merkityksellinen hetki. Samanaikaisesti se oli monille työyhteisöille vaikea hetki, koska ammatillinen koulutus jaettiin kirjaimellisesti kahtia. Ammattikorkeakoulut rakensivat innolla työelämän tarpeista lähtevää uutta ammatillista korkeakoulutusta. Ammatillisen koulutuksen arkea ovat puolestaan siivittäneet monet uudistukset. Tärkeä päätös koko koulutusjärjestelmän kannalta oli, kun ammatillisia perustutkintoja uudistettiin siten, että ne antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden.
Työelämä jäi kaipaamaan varsinkin teknikkokoulutusta, kun opistoasteen koulutuksesta siirryttiin ammattikorkeakoulujen aikaan. Tähän tarpeeseen käynnistettiin elinkeinoelämän aloitteesta työnjohtokoulutuskokeilut. Kokeiluissa rakennettiin paikallisesti yritysten, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyössä lähiesimiestyön ammattitutkinnot teollisuuteen ja palvelualoille. Tämä oli erinomainen esimerkki yhteisestä tahtotilasta tehdä ratkaisuja työelämän osaajatarpeisiin.
Opiskelijalle ammatti- ja ammattikorkeakouluopintojen yhdistelmä on erittäin toimivaa valuuttaa työmarkkinoilla. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tarvitaan sekä hyvät ammatilliset että jatko-opintovalmiudet. Ammattikorkeakoulujen pedagogiset ratkaisut, työn opinnollistaminen ja työssä opitun hyödyntäminen ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämmässä roolissa, kun tavoitellaan korkeakoulutettujen määrän lisäämistä. Ammatillisen opettajankoulutuksen opeille on kysyntää myös työpaikalla oppimisen tuen ja ohjauksen kehittämisessä.
Vihreä kasvu edellyttää uutta ja uudistuvaa osaamista eri toimialoilla. Tässä tarvitaan sekä ammatillista koulutusta että ammattikorkeakouluja yhdessä ratkomaan osaajatarpeita. Esimerkiksi hyödyntämällä paikallisia tutkinnon osia ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyössä voidaan ketterästi luoda yritystarpeista uudenlaisia osaamisyhdistelmiä.
Työelämän näkökulmasta on tunnistettavissa monia muitakin yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia. On tehtävä näkyväksi reittejä esimerkiksi ammatillisen opettajan, rakennusmestarin tai muiden alojen lähijohtamisen tehtäviin. Opettajien yhteistyö yli koulutusasteiden palvelee ammatillista kasvua ja tarjoaa mahdollisuuksia oman osaamisen laajentamiseen. Paikallisten päättäjien ja oppilaitosjohdon käsissä ovat ratkaisun avaimet moneen, kuten yhteisten resurssiviisaiden oppimisympäristöjen rakentamiseen. Ammatilliset ovat yhdessä enemmän.
EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula työn ulkopuolella: liikun Töölönlahdella, kuntosalilla ja uimahallissa. Paperinmakuisen työn vastapainona näkyviä aikaansaannoksia syntyy neuloen.
Mirja Hannula
johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto
