Aiheena oli vieraskieliset tutkinnot, mutta maailma muuttui silmän räpäyksessä

21.03.2022


Kun lähdin miettimään tämän blogin sisältöä, Suomi oli juuri keventämässä koronarajoituksia. Keskustelu liittyi lähinnä siihen, mikä on se ”uusi normaali” esimerkiksi opetuksen suhteen, ja mikä olisi lähi- ja hybridiopetuksen rooli tulevaisuudessa. 

Suomessa juhlittiin jääkiekkomaajoukkueen olympiakultaa ja Niskasten, Pärmäkosken ja Mäen hiihtomenestystä. Ajatukset palasivat vuoteen 1995 kun ”torilla tavattiin” ensimmäisen MM-kullan varmistuttua. Silloin Curre, Juti ja ”den glider in” loi Suomeen uutta uskoa laman jälkeen. Suomi lähti uuteen nousuun.   

Uutinen siitä, että Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, löi jalat alta. Se ei voi olla mahdollista, nythän on vuosi 2022, ajattelin. Seurasin uutisia tiiviisti ja odotin, että hyökkäys keskeytettäisiin. Sitä ei tapahtunut. Panssarit jatkoivat kohti Ukrainan kaupunkeja. Järkyttävää.  

Nyt on jo kulunut 3 viikkoa siitä ensimmäisestä hyökkäyksestä, eikä loppua ei näy. Pakolaisvirrat sen kuin kiihtyvät. Miljoonat ihmiset etsivät kauhuissaan uutta kotia ja turvallista elinympäristöä.  

Moni tänne tuleva haluaa varmasti palata Ukrainaan, mutta on myös niitä, jotka päättävät jäädä Suomeen. Suomen geopoliittinen asema on Ukrainan kriisin johdosta muuttunut. Me tarvitsemme työvoimaa, mutta nähdäänkö Suomi edelleen turvallisena maana? Haluan vahvasti uskoa, että Suomi on edelleen turvallinen maa, maailman paras paikka asua.

Minun siis piti kirjoittaa aiheesta ”vieraskieliset tutkinnot”. Suomen kansainvälinen kilpailukyky on riippuvainen työvoiman saannista. 

Vaasa on tunnettu energiaklusteristaan. Wärtsilä, Danfoss ja ABB ovat klusterin vetureita. Vaasaan suunnitellaan myös akkuklusteria. Aiesopimuksia on jo allekirjoitettu kansainvälisten akkuteollisuusyritysten kanssa. Näille yrityksille on taattava ammattitaitoinen työvoiman saanti. 

Kansainvälinen teollisuus, joka Suomeen ja Vaasaan investoi, tarvitsee ja jopa edellyttää, että meillä on tarjota englanninkielistä työvoimaa. Englanninkieliset polut tulee olla luonnollinen osa koulutustarjontaa, jotta me pystymme vastaamaan työelämän tarpeisiin. Tässä tulee huomioida kaikki tutkinnot. 

Meidän tulee pystyä tarjoamaan ulkomailta tulevalle työvoimalle englanninkielistä koulutusväyliä ja eri tutkintoja. Tällä hetkellä Opetus- ja kulttuuriministeriö on suhtautunut englanninkieliseen tutkinnonantoon varovaisesti. 

Tärkeätä olisi pystyä aloittamaan opinnot englanninkielisillä opinnoilla ja lisätä suomen ja ruotsin kielen osuutta kielitaidon kehittyessä.  Näin toimiessamme työllistyminen ja kotouttaminen helpottuu merkittävästi.

Olen useasti tuonut esille ammatillisen koulutuksen ja ammattitaitoisen työvoiman tärkeyden teollisuudessa. Esimerkiksi akkuteollisuudessa jopa 80 prosenttia työvoimasta on amistaustaista. 

Puhuttaessa tyytyväisestä työvoimasta on muistettava, että tyytyväisyyteen vaikuttaa moni eri elämän osatekijä. On huomioitava perhe, sukulaiset ja tuttavat. Päivähoito, koulut, vapaa-ajan harrastukset, terveydenhuolto ja kulttuuri. Tämä on kokonaisuus, jonka on toimittava, jotta perheet viihtyvät ja jäävät paikkakunnalle. 

Nyt kuitenkin keskitytään siihen, että Ukrainasta Suomeen saapuvat ihmiset saavat lämpimän ja sydämellisen vastaanoton. Heidät on nyt saatava turvaan ja viihtymään. Halutessaan perheet voisivat jäädä Suomeen myös pysyvästi.

Kun on aika taas miettiä työvoiman saatavuutta, pitäkäämme huoli siitä, että Suomi on maa, johon halutaan investoida ja jonne halutaan tulla elämään maailman parasta ja turvallisinta elämää.   

Vamian rehtori, AMKE ry:n hallituksen jäsen Åsa Stenbacka työn ulkopuolella: Mökkeilen, liikun luonnossa, luen ja kudon. 

Kirjoittaja

Åsa Stenbacka
rehtori, Vamia, Vaasan kaupunki

Stenbacka Åsa

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi