Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Amisten tulisi olla syrjinnästä ja häirinnästä vapaita alueita

04.12.2017


Kuva: Salla Merikukka

Syksyn aikana ahdistelun, häirinnän ja syrjinnän kokemukset ovat nousseet vahvasti esille mediassa. On tärkeää, että kokemukset häirinnästä ja syrjinnästä tuodaan näkyviksi, koska usein vasta silloin ongelmiin osataan tosiasiallisesti puuttua. Nämä haasteet koskettavat myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. Joulukuussa julkaistavan Amisbarometri-tutkimuksen valossa syrjinnän ja häirinnän kokemukset näyttävät erityisesti kasaantuvan vieraskielisille amisopiskelijoille. Olen nostanut tässä kirjoituksessa esille tähän teemaan liittyviä tuloksia 13.12. julkaistavasta tutkimuksesta.

Etniseen tai kulttuuriseen taustaan liittyvä syrjintä tai halventaminen on yleisintä niillä opiskelijoilla, jotka puhuvat vanhempiensa kanssa jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Heistä 24 prosenttia kokee tulleensa syrjityksi etnisen tai kulttuurisen taustansa perusteella. Syrjintää on koettu sekä opettajien (6 %), muiden opiskelijoiden (13 %) että näiden molempien (6 %) taholta. Suomenkielisistä opiskelijoista syrjintää on kokenut yhteensä neljä prosenttia ja ruotsinkielisistä opiskelijoista 12 prosenttia. 

Syrjinnän ja häirinnän kokemukset näyttävät kasautuvan vieraskielisille opiskelijoille. Myös seksuaalisen häirinnän ja kiusaamisen kokemukset ovat heillä yleisempiä kuin suomen- ja ruotsinkielisillä opiskelijoilla. Kaikissa näissä kieliryhmissä syrjintää ja häirintää koetaan pääasiassa muiden opiskelijoiden taholta, mutta merkille pantavaa on myös opettajien taholta koettu kiusaaminen etenkin vieraskielisten opiskelijoiden joukossa. Kiusaamiseksi määriteltiin kyselyssä fyysinen väkivalta, selän takana puhuminen, mitätöinti, ulkopuolelle jättäminen ja verkkokiusaaminen. Seksuaalista häirinnällä puolestaan tarkoitettiin esimerkiksi vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista sekä maksun tarjoamista seksistä. 

Syrjinnästä ja häirinnästä vapaiksi alueiksi oppilaitoksilla on vielä pitkä matka. Keinoja syrjimättömyyden edistämiseksi löytyy kuitenkin aina strategiatasolta ihan arkipäivään. 

Tsekkaa ainakin nämä asiat: Onko oppilaitoksessanne yhdenvertaisuussuunnitelma? Miten sen toteutumista mitataan vuositasolla? Onko oppilaitoksellanne häirintäyhdyshenkilötoimintaa? Miten häirintäyhdyshenkilöistä tiedotetaan opiskelijoille? Miten esteettömyys ja saavutettavuus huomioidaan oppilaitoksen tilaisuuksia järjestettäessä? Entä sukupuolten moninaisuus? Miten rasisminvastaisuus ja normikriittisyys näkyy opetuksen arjessa? Tarjotaanko henkilökunnalle riittävästi työkaluja ja koulutusta heterogeenisen opiskelijaporukan kohtaamiseen?

Tärkeintä on muistaa, että häirinnän ja syrjinnän puuttumisen mekanismeja ei voi ulkoistaa: työ yhdenvertaisuuden eteen lähtee meistä jokaisesta. Myös syrjimättömyys lähtee omasta toiminnastamme. Yhdenvertaista ja turvallista amisopiskelua edistetään kouluttamalla henkilökuntaa ja opiskelijoita kunnioittamaan toisten rajoja ja käsittelemään moninaisuutta arjessamme. Häirintä vaikuttaa kaikkiin oppilaitosyhteisön jäseniin eli vieraskielisten opiskelijoiden kiusaamisen vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin vain heihin. Erityisesti oppilaitosten johto on päävastuussa siitä, että ammatillinen koulutus on jatkossakin kaikille hyvä paikka opiskella itselleen ammatti. Häirintä ja kiusaaminen vaikuttavat siihen, millainen yleinen ilmapiiri oppilaitoksissa vallitsee ja mitä pidetään sopivana.

On tärkeää, että syrjinnän ja häirinnän kokemukset otetaan aina vakavasti. Puuttumalla ongelmiin rakennamme yhdenvertaisempaa ja yhteisöllisempää oppilaitosyhteisöä, jossa sekä opiskelijoilla että henkilökunnalla on aidosti hyvä olla.

Amisbarometri-tutkimus julkaistaan ke 13.12.2017 klo 10. Julkaisutilaisuuteen on vapaa pääsy.
 

Kuva 1. Oletko kokenut, että oppilaitoksesi muut opiskelijat tai opettajat ovat syrjineet tai halventaneet sinua etnisen tai kulttuurisen taustasi perusteella?

Kuva 2. Kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ja vähintään satunnaisesta kiusaamisesta äidinkielen mukaan

Kirjoittaja

Hanna Huumonen
Asiantuntija, hyvinvointi & yhteisöllisyys, SAKKI ry

Huumonen Hanna

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi