16.06.2016
Peruskoulun 9-luokkalaisten kiinnostus ammatillista koulutusta ja kaksoistutkintoa kohtaan on vähentynyt tänään julkaistun ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen mukaan.
Vuonna 2006 peruskoululaisista 69 % piti ammatillista koulutusta erittäin tai melko kiinnostavana. Vuonna 2016 tätä mieltä oli enää 54 %. Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhdistävää kaksoistutkintoa piti vuonna 2006 kiinnostavana 44 %, mutta vuonna 2016 enää 36 % peruskoulun viimeisen luokan opiskelijoista.
Muutokset ovat selviä ja ne saavat tukea yhteishaun tilastoissa, joissa peruskoulusta ammatilliseen koulutuksen hakevien osuus peruskoulun päättäneistä kääntyi laskuun vuonna 2012.
Nuorten asenteet opiskelua kohtaan ovat positiiviset. Ilahduttavasti ammatillisessa koulutuksessa olevat pitävät opiskelua kiinnostavampana ja mukavampana kuin lukiolaiset ja 9. luokkalaiset
Koulutuksen kysyntä on vakiintunut
Katastrofista ei ole kyse, arvioi AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen tutkimuksen tuloksia. Ammatillinen koulutus huolehtii yhä puolesta nuorisoikäluokasta. Myös aikuiskoulutuksella on tärkeä tehtävä elinkeinoelämän kannalta.
- Olemme 70 000 ammatillisella tutkinnolla vuosittain suurin pätevän työvoiman kouluttaja Suomessa.
Vetovoiman heikentyminen heijastelee koulutustarjonnan supistumista. Ammatillista koulutusta on vähennetty monilla paikkakunnilla, kun ikäluokat ovat pienentyneet. Koulutuksen rahoituksen leikkaukset ovat heikentäneet mahdollisuuksia ylläpitää pienempiä opetusryhmiä tai yksiköitä.
Kynnys lähteä ammatilliseen koulutukseen toiselle paikkakunnalle on monelle 16-vuotiaalle korkea, vaikka luvassa olisi asuntolapaikka.
- Asuntoloissa asuu yli 10 000 opiskelijaa ja ne ovat välttämättömiä koulutuksen saavutettavuuden vuoksi, Lempinen muistuttaa.
Rahoituksen leikkauksista ja niiden vaikutuksesta opetuksen määrään ja laatuun on Suomessa keskusteltu vilkkaasti, mikä osaltaan luo epävarmuutta koulutusvalintoihin.
Epävarmuus näkyy koulutusvalinnoissa
Nuorten mielestä lukion vahvuus ammatilliseen koulutukseen verrattuna on, että sen käyminen antaa lisää miettimisaikaa. Lisäksi lukion arvioidaan antavan paremmat mahdollisuudet jatko-opintoja ajatellen.
Tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen keskeisin vahvuus ja samalla heikkous, on valmistuminen suoraan ammattiin. Se tarjoaa lukiota selvästi nopeamman väylän päästä työelämään ja saada ammatti.
Vastaajien mukaan ammatillinen koulutus sopii parhaiten niille, joilla on selkeä käsitys alan valinnasta. Kaksoistutkinto puolestaan sopii motivoituneille ja tavoitteellisille opiskelijoille.
Suuri työttömyys, irtisanomiset ja keskustelu ammattien katoamisesta luovat epävarmuutta koulutusvalintoihin, mikä näkyy kyselyn vastauksissa.
- Suuret irtisanomiset ovat perinteisesti heijastuneet sen alan koulutuksen kysyntään, Lempinen muistuttaa.
Tiedostusvälineiden julkaisemien tuhoutuvien ammattien listojen kärkipäästä löytyy tehtäviä, joiden valmistutaan ammatillisesta koulutuksesta. Myös suurtyöttömyys kohdistuu pahiten ammattikoulutettuihin työntekijöihin. Samaan aikaan ammatillisista huippuosaajista on koko ajan pulaa.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat aiempien mielikuvatutkimusten mukaan pitäneet työn tekemistä opiskelemista kiinnostavampana lukiolaisia ja peruskoululaisia useammin. Nyt ammatillisessa koulutuksen opiskelijoista aiempaa harvempi (52%>45%) aikoo mennä suoraan töihin nykyisten opintojen jälkeen. Tämä voi kertoa lisääntyneestä epävarmuudesta tai muuttuneesta suhtautumisesta työelämää kohtaan.
Työnantajien suhtautuminen entistä myönteisempää
Tutkimukseen haastatetuilla työnantajien suhtautuminen ammatilliseen koulutukseen on entistä myönteisempi. Erittäin myönteisesti suhtautuvien osuus on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana 47%:sta 56%.iin.
Samaan aikaan neljä viidestä vastanneesta työnantajasta koki ammatillisen koulutuksen olevan aliarvostettua ja kärsivän ainakin jossain määrin mielikuvaongelmasta.
Työnhakijoiden taso vaihtelee, jolloin nuoren oma asenne on tärkeä. Vastaajien mukaan elämänhallinnan ja työelämätaitojen koulutus kaipaa kehittämistä. Työnantajien mukaan valmistuvien perusvalmiudet keskimäärin kunnossa, mutta ammattitaito kehittyy viime kädessä työtä tekemällä.
Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien työllistymisnäkymät ovat hyvät, sillä 80% työnantajista aikoo rekrytoida tämän ja ensi vuoden aikana ammatillisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Yhtä moni arvioi Suomessa olevan lähivuosina pulaa käden taitajista.
Ammatillisen koulutuksen vetovoimatutkimus toteutettiin neljännen kerran vuonna 2016. Aiemmat tutkimukset on tehty 2013, 2010 ja 2006. Tutkimusta varten haastateltiin peruskoulun 9-luokkalaisia, lukiolaisia ja ammattiin opiskelevia nuoria sekä työnantajia, yrityspäättäjiä ja oppilaanohjaajia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimuksen teetti Skills Finland ry.
Yhteenveto mielikuvatutkimuksesta 2016
