05.04.2016
Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamisella on hyvin tiukka aikataulu, muistuttaa hallituksen puheenjohtaja Marketta Kokkonen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:stä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ammatillisen koulutuksen reformin seurantaryhmä ei ole käsitellyt edes luonnosta tulevasta laista, vaikka sen pitäisi olla lausuntokierroksella jo ensi syksynä.
Uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön on oltava nykyistä yksinkertaisempaa, Kokkonen esittää. Maakunnat kehittyvät Suomessa eri suuntiin ja eri tahdissa, joten koulutuksen järjestämiseen tarvitaan nykyistä suurempaa joustavuutta.
Marketta Kokkonen puhui ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumissa Helsingissä 5. huhtikuuta.
Keventämällä koulutuksen byrokratiaa vähennetään siitä työelämälle ja koulutuksen järjestäjille aiheutuvaa työ- ja kustannustaakkaa, Kokkonen perustelee esitystään. Esimerkki byrokratiasta ovat tutkintotoimikunnat. Opetushallitus on nimeämässä ensi elokuussa alkavalle toimikaudelle 92 tutkintotoimikuntaan 700 jäsentä hallinnoimaan näyttötutkintojärjestelmää.
Sääntelyn purkaminen vapauttaa byrokratian sitoman työpanoksen hyötykäyttöön.
Tämän vuoden aikana 27 koulutuksen järjestäjää on käynyt tai käy yt-neuvotteluja koulutusleikkausten vuoksi. AMKEn kyselyn mukaan kolmasosa koulutuksen järjestäjistä teki tappiollisen tilinpäätöksen vuodelta 2015.
Katse vuoteen 2025
Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen vahvistaminen edellyttää vahvaa näkemystä tulevaisuuden tarpeista.
Minkälainen on 2020-luvun työelämä, johon nyt koulutamme osaajia? kysyy Marketta Kokkonen.
Tänä vuonna opintonsa aloittavat tulevat olemaan työmarkkinoilla 2060 ja 2070-luvuile asti. Annammeko tulevaisuuden tekijöille eväät elinikäistä työ- ja oppimisuraa varten?
Tulevaisuustyön pohjaksi ovat AMKEn jäsenet valmistelleet Ammattiosaaminen 2025 keskusteluasiakirjan.
Marketta Kokkosen puhe yhteistyöfoorumilla 5.4.
