Uudistua vai surkastua – ammatillinen koulutus säästökuurilla

15.09.2015

”Ammatillinen koulutus tarjoaa tulevaisuudessa henkilö- tai työpaikkakohtaisia ratkaisuja vakiotuotteiden sijaan”, uskovat koulutuksen järjestäjien johtajat. ”Muutokseen pakottavat työelämän kehittyminen ja koulutuksen rahoituksen leikkaukset”, selviää tiistaina 15.9. julkaistavasta Uudistua vai surkastua – ammatillinen koulutus säästökuurilla -raportista.

Miten muutos on mahdollista ilman, että koulutuksen laadusta tingitään?

Osaamisperustaisuus ja oppimisen siirtyminen työpaikoille ovat ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden suuntia. Opintoajat lyhenevät, kun koulutus etenee tutkinnon osa kerrallaan. Yritysten ja työpaikkojen kyky ottaa opiskelijoita on hyvin rajallinen. Tilanne on hankalin pienimmissä yrityksissä, joihin nykyisin syntyy eniten uusia työpaikkoja.

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus näyttää valoisimmalta siellä, missä koulutuksen järjestäjillä on resurssien supistumisen jälkeenkin näkemystä ja halua muuttaa toimintaansa. Suurimpana esteenä uudistuksille koulutuksen järjestäjät pitävät opetusalan jäykkää virka- ja työehtosopimusta.

Keskusjohtoisuudesta on siirryttävä paikalliseen kehittämiseen, koska ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ei ole olemassa yhtä oikeata mallia.

Raportissa on kehittämisideoita, joista rohkein tähtää toimitilojen puolittamiseen samalla, kun puolet oppimisesta siirtyy työpaikoille. Samalla yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa lisääntyy.

Etenkin pienemmillä paikkakunnilla on koottava kampuksia, joissa ammatillisen rinnalla toimivat varhaiskasvatus, korkeakoulut ja vapaa sivistystyö. Tilojen käytön tehostamista haetaan myös kesäkuukausista ja illoista.

Kun oppiainekeskeisyys häviää, opettamisesta tulee tiimityötä. Lisäksi opettajien työ muuttuu, kun ohjaaminen ja valmentaminen ohittavat tietojen ja taitojen siirtämisen opiskelijalle. Omalle alalle ja työelämään sosiaalistaminen on tärkeä osa koulutusta.

Koulutuksen kustannuksista noin 80 % kohdistuu henkilöstöön, toimitiloihin ja laitteisiin. AMKEn jäsenet ovat vuosina 2010–2014 vähentäneet jo 10 % toimitiloistaan ja 16 % henkilöstöstään.

Henkilöstöä on pyritty vähentämään muualta kuin opetuksesta. Työhyvinvointiin panostamalla on vähennetty sairaspoissaoloja. Opettajien työaikaa kuormittavat monenlainen raportointi ja suunnittelu, joka vähenee sääntelyä purkamalla.

Uudistua vai surkastua – ammatillinen koulutus säästökuurilla -raportti on kooste 24 ammatillisen koulutuksen järjestäjän johtajan haastattelusta. Raportti julkaistaan 15.9.2015 Opetushallituksen järjestämässä Ammattikoulutus 2025 -seminaarissa.

Raportti on luettavissa AMKEn verkkosivuilla.