01.06.2016
- Ammatillisen koulutuksen itsestään selvä tehtävä on valmistaa ihmisiä ammatteihin, joissa voi työllistyä. Tämän mukaisesti koulutuksen rahoitus palkitsee vuodesta 2018 alkaen opiskelijoiden työllistymisestä. Tämä ohjaa vähentämään koulutusta, josta on suurempi todennäköisyys jäädä työttömäksi. Olemmeko valmiita tällaiseen muutokseen, kysyy Petri Lempinen Opettaja-lehdessä 1.6. julkaistussa kolumnissaan.
Vuosina 2010-2014 ammatillisesta koulutuksesta useimmiten työttömäksi jäivät tekniikan alan tutkinnon suorittaneet todetaan Vipunen.fi -tietokannassa. VATT:n tuoreen julkaisun mukaan Kiinasta tuleva tuonti voi vähentää teollisuuden työntekijöitä, mikä vaikuttaisi suoraan ammatillisesta koulutuksesta työllistymiseen.
- Kuka hyväksyy näiden alojen koulutuksen lopettamisen työllistymisen parantamiseksi?
Lempisen mukaan harva yritys pystyy kertomaan, minkälaista henkilöstöä palkkaa kolmen vuoden päästä, sillä uusien työpaikkojen syntyminen tai nykyisten katoaminen tapahtuu nopeasti ja täysin ennakoimattomasti.
Valmistuvien työllistymistä voidaan helpottaa lisäämällä oppisopimuskoulutusta. Suomalainen versio ”Saksan-mallista” olisi opintojen aloittaminen oppilaitoksen ja työssäoppimisen yhdistelmänä, mutta loppu suoritettaisiin työpaikalla oppisopimuksessa.
- Opiskelija saa työpaikan ja työnantaja osaavan työntekijän. Samalla oppilaitos varmistaa rahoituksensa. Kaikki voittavat, Lempinen kirjoittaa.
Oppisopimuksella vastataan Lempisen mukaan myös ammattien muutokseen. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen ei aina riitä, joten moni yritys rekrytoi opiskelijoita oppisopimuksella. Perustutkinnon osaamista laajennetaan lähialueen ammattitutkinnolla, jolloin alakohtainen osaaminen yhdistyy esimerkiksi prosessiosaamiseen.
- Rahoitusjärjestelmä on toistaiseksi rajoittanut siirtymiä oppilaitoksesta oppisopimukseen, koska se on vähentänyt rahoitusta. Toivottavasti reformi korjaa tämän hölmöyden.
Lue Petri Lempisen kolumni Opettaja-lehdestä.
