Turvallisuus ja terveellisyys oppilaitosten arjen a ja o

14.11.2017

Kuva: Hankkeen työpaja Omniassa

Koulutuksen järjestäjien tulee yhdessä oppilaitosten johdon ja henkilökunnan kanssa suunnitella ja organisoida toiminta niin, että opiskelijoilla ja henkilökunnalla on turvallinen ja terveellinen opiskelu- ja työympäristö. Parhaimmillaan hyvä turvallisuuden johtaminen näkyy ennakoivana ja aktiivisena otteena turvallisuusasioihin sekä työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin; niitä kumpaakin edistetään samanaikaisesti kattavilla ja yhtenäisillä toimintatavoilla. 

Näitä toimintatapoja tutkittiin ja kehitettiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimushankkeessa yhdessä kuuden ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Mukana olivat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Koulutuskeskus Salpaus, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, SASKY koulutuskuntayhtymä sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu. Työsuojelurahasto osallistui hankkeen rahoitukseen. 

Tutkija Sari Tappura TTY:ltä kertoo, että ammatillisissa oppilaitoksissa on tehty viime vuosina paljon hyvää työtä oppilaitos- ja työturvallisuuden kehittämiseksi. Tutkimuksen kohdeorganisaatioissa on käytössä monenlaisia toimintatapoja työturvallisuuden ja työkyvyn hallintaan. Tutkimuksessa havaittiin, että uusia toimintatapoja ei varsinaisesti kaivata, mutta nykyisten toimintamallien käytäntöön viemistä pitää edelleen tehostaa.

- Erityisesti esimiehiä kannattaa edelleen tukea toimintamallien ja pelisääntöjen yhtenäisessä noudattamisessa, sillä he toimivat esimerkkinä turvallisuuskulttuurin edistämisessä organisaatiossa. Toisaalta esimiehet ovat itsekin hyvin kuormittuneita ja tarvitsevat koulutusta ja asiantuntijoiden tukea toimintamallien soveltamisessa, Tappura toteaa.

Tappura korostaa keskustelun merkitystä kuormittumisen hallinnassa.

- Erilaiset kuormitustekijät ja yksilölliset tarpeet tulevat keskustelun kautta näkyväksi, ja niihin voidaan etsiä ratkaisuja yhdessä.

Muut keinot kuormituksen hallintaan liittyvät Tappuran mukaan työaikaan ja sen suunnitteluun.

- Työajan joustoja kannattaa käyttää nykyistä aktiivisemmin työkuormituksen hallintaan ja palautumiseen kuormittavien työjaksojen välillä. Hyvään lukuvuosisuunnitteluun kannattaa panostaa ja osallistaa opettajat suunnitteluun nykyistä enemmän. Vaikuttaminen oman työn suunnitteluun edistää opettajien hyvinvointia, ja omaa työkuormaa voi suunnitella paremmin. Lisäksi ymmärrys suunnittelun reunaehdoista auttaa suhteuttamaan omia odotuksia opetusjärjestelyjen mahdollisuuksiin.

Lisäksi epäasialliseen käyttäytymiseen ja ristiriitoihin tulee puuttua Tappuran mukaan nykyistä aktiivisemmin.

- Tällaiset asiat kuormittavat asianosaisten henkilöiden itsensä lisäksi koko työyhteisöä, esimiestä ja luottamushenkilöitä.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää ammatillisten oppilaitosten turvallisuustyön tukena ja nykyisten toimenpiteiden riittävyyden varmistamisessa. Hankkeessa tuotettuja malleja voidaan käyttää perehdyttämisen, tiedottamisen ja turvallisuuskoulutuksen tukena. Hankkeen tuloksia on esitelty Opetusalan turvallisuusfoorumissa keväällä 2017 sekä toisen asteen turvallisuusverkoston (TURVIS) ajankohtaispäivillä. 

Lisätietoja: Työsuojelurahaston tutkimushanke nro 115098 
Loppuraportti