28.01.2016
Opiskelijoiden ohjaus kohti ammattikorkeakouluopintoja ei ole systemaattista ammatillisessa koulutuksessa. Sama koskee ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä jatko-opintoihin siirtymistä tukevien opintopolkujen tai osaamisen tunnistamisen kehittämisessä, näin todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tänään julkaistussa Liiketta niveliin -loppuraportissa, jossa arvioitiin ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen toimivuutta. Arvioinnin kohteena oli toistasataa ammatillisen koulutuksen järjestäjää ja 25 ammattikorkeakoulua.
Arvioinnissa paneuduttiin ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoihin ja opintojen organisointiin, opiskelijoiden saamaan ohjaukseen ja valmennukseen sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviin käytäntöihin. Arvioinnin kohteena olivat myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö.
Ammattikorkeakouluun ammatillisen koulutuksen tutkinnolla haki Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 120 708 henkilöä, joista 30,2 % haki ammatillisella perustutkinnolla, 4,1 % ylioppilastutkinnolla ja ammatillisella perustutkinnolla sekä 1,4 % ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla. Nuorten koulutukseen hakijoista neljänneksellä oli ammatillinen perustutkinto, mutta aikuiskoulutuksessa puolella jokin ammatillinen tutkinto.
Arviointitulosten mukaan oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevalla on oppisopimus- tai näyttötutkinto-opiskelijaa monipuolisemmat mahdollisuudet saada ohjausta ja valmennusta jatko-opintoihin. Karvin raportin mukaan ohjaus jatko-opintoihin on yleensä osa muita opintoja tai opinto-ohjausta.
- Erityisesti oppisopimuskoulutuksessa oleville on tarjolla niukasti erilaisia valmennuksen ja ohjauksen muotoja toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja rehtori emeritus Veijo Hintsanen. Myös ammatillisessa lisäkoulutuksessa valmennusopinnot ja opiskeluun tutustumiset ovat harvinaisia, Hintsanen jatkaa.
Perustutkintoon johtavaa koulutusta järjestävistä 36 % ja lisäkoulutuksen tutkintoja järjestävistä 8 % ilmoitti tarjoavansa erillisiä jatko-opintoihin valmentavia opintoja, jotka eivät ole ammattikorkeakoulun opintoja. Perustutkintokoulutuksen osalta noin puolet ja lisäkoulutuksen osalta vajaa viidennes järjestäjistä ilmoitti, että opiskelijoiden on mahdollista suorittaa ammattikorkeakouluopintoja osana tutkintoa. Koulutusalakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.
Keskeisiä kehittämistarpeita jatko-opintojen ohjauksessa ovat arvioinnin mukaan ohjausmallien selkeyttäminen ja järjestäjätason systematisointi, ohjauksen saatavuuden ja toimivuuden varmistaminen sekä laadun kehittäminen.
Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinta ja valintaperusteet kaipaavat arviointitulosten mukaan vielä selkeyttämistä, vaikka valintaperustesuosituksia onkin vähitellen uudistettu. Hintsasen mukaan valintaperusteissa olennaisinta on tasapuolisuus eri hakijaryhmiä kohtaan.
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT) ja osaamisperusteisuus mahdollistavat sujuvat osaamisen tunnistamisen keinot ammattikorkeakouluissa. Arviointitulosten valossa opiskelijoiden mielestä AHOT-prosessi voisi olla selkeämpi ja läpinäkyvämpi.
- Ahotointikäytäntöjä pitäisi yhtenäistää ja osaamisen tunnistamisen kriteereitä pohtia tutkinnoittain, esittää puheenjohtaja Hintsanen.
Selkeiden tavoitteiden puuttuminen hankaloittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen tiedotukseen ja työelämän kehittämiseen liittyvää yhteistyötä. Opintojen ohjauksen tärkeyden tiedostamista pidetään raportissa avaimena yhteistyön tiivistämiseen. Haasteita tunnistamalla yhteistyötä vahvistamalla kehitetään Hintsasen mukaan henkilöstön osaamista ja nopeutetaan opiskelijoiden opintoja. Siirtymävaiheen sujuvoittaminen on näin ollen merkittävää myös kansallisen kilpailukyvyn kannalta.
Koulutuspolkujen toteutumiseen liittyvinä koulutuspoliittisina ja rakenteellisina tekijöinä arvioinnissa nousivat voimakkaimmin esille rahoitusjärjestelmä, osaamisperusteisuus, aiemman osaamisen tunnustaminen sekä ohjaukseen käytettävät resurssit.
