Reformi: Työssäoppimisen koulutuskorvauksista luovutaan

21.06.2017

  • Sivistysvaliokunta on eilen antanut mietintönsä ammatillisen koulutuksen reformista
  • Työssäoppimisesta maksettavia koulutuskorvauksia ei jatkossa makseta
  • Ammatillisen tutkinnon näyttö voidaan järjestää myös muualla kuin työpaikalla
  • Opiskelijan huoltajan kuulemisvelvoitetta henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisessa kevennetään
  • Rahoituslakiin ei muutoksia

Sivistysvaliokunta on eilen antanut mietintönsä ammatillisen koulutuksen reformista.

AMKE tervehtii ilolla koulutuskorvausratkaisua sekä mietinnön pohjalta lisääntynyttä joustavuutta koulutuksen järjestämisessä. Olemme myös hyvin tyytyväisiä aikataulussa pysymisestä.

Pettyneitä AMKEssa ollaan puolestaan siihen, että sivistysvaliokunta ei puuttunut rahoituslaissa oleviin epäkohtiin.

Koulutuskorvauksia ei jatkossa makseta

Työssäoppimisesta maksettavat koulutuskorvaukset poistuvat, kun ammatillinen koulutus siirtyy koulutussopimuksen käyttämiseen oppisopimuksen rinnalla. Valiokunta yhtyi näiltä osin hallituksen esitykseen. Työssäoppimisesta on nykyjärjestelmässä maksettu korvauksia lähinnä sosiaali- ja terveysalalla.

Valiokunta moittii lakiesitystä, koska työnantajalle koituvan hallinnollisen työn keventäminen ei toteudu. Tämä oli yksi hallitusohjelman reformille asettamia tavoitteita.

Valiokunta lisäsi joustavuutta näyttöihin

Ammatillisen koulutuksen näytöt järjestetään jatkossa pääsääntöisesti työpaikoilla. Lain perusteluiden mukaan näyttö voidaan perustelluista syistä järjestää muualla kuin työpaikalla.

Valiokunnan mukaan säännöksissä edellytetty perusteltu syy on varsin väljä käsite ja edellyttää käytännössä vain sitä, että näytön järjestämiselle muualla kuin työpaikalla on peruste. Perusteltu syy voi olla muukin kuin hallituksen esityksen perusteluissa esimerkinomaisesti lueteltu syy.

HOKS ammatillisen koulutuksen ytimessä

Valiokunta pitää tarpeellisena, että valtioneuvoston asetuksella säädetään henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) kirjattavista asioista varsin tarkasti, jotta voidaan turvata toisaalta opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu, toisaalta opiskelijan oikeus saada riittävästi opetusta, ohjausta ja tukea.

AMKEn ja monen koulutuksen järjestäjän kritisoima opiskelijan huoltajan kuulemisvelvoite henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisessa keveni valiokuntakäsittelyssä. Jatkossa huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua alaikäisen opiskelijan suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen.

AMKE korosti koko oppilaitosyhteisön tehtävää kasvattajana ja palautteenantajana. Lain pykälää muutettiinkin valiokuntakäsittelyssä siten, että tutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen aikana opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä palautetta antavat opetuksesta vastaavan opettajan lisäksi muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat koulutuksen järjestäjän edustajat sekä työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana myös vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Rahoituslakiin ei muutoksia

Rahoituslain osalta valiokunta torjui AMKEn kritiikin muutoksen rajuudesta tai rahoituksen liiallisesta ennakoimattomuudesta. Perusrahoituksen prosenttiosuus pysynee hallituksen esityksen mukaisena 50 prosenttina, vaikka oppositio esittää perusrahoituksen korottamista.

Mietinnössä todetaan, että rahoitusjärjestelmän tarkoituksena on turvata koulutuksen järjestäminen ja kannustaa järjestäjä tulokselliseen toimintaan. Valiokunta viittaa myös pitkään siirtymäaikaan uuteen rahoitusmalliin siirryttäessä.

Maksuttoman ruokailun laajentamista kaikille perustutkinto-opiskelijoille valiokunta pitää perusteltuna.

Sivistysvaliokunnan mietintö on eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä keskiviikkona 21.6., jolloin päätetään muutoksista lakiesitykseen. Lain hyväksymisestä päätetään aikaisintaan ensi viikolla. Oppositio (sd, vihreät, vasl ja rkp) jätti yhteisen vastalauseen mietintöön.