Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ratkaise nuorten ongelmia

15.05.2019

Kaikilla nuorilla tulisi olla vähintään ammatillinen tai ylioppilastutkinto. Tästä vallitsee yksimielisyys. Hallitusneuvotteluissa ratkaisuksi tarjottu oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mukaan toimiva keino tavoitteen saavuttamiseksi. 

Ammatillista ja lukiokoulutusta koskee vuonna 2013 voimaan tullut koulutustakuu, jossa kaikille nuorille on tarjolla koulutuspaikka. Lähes kaikki nuoret myös aloittavat koulutuksen. Kuitenkin noin seitsemän prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista keskeyttää opintonsa. 

- Syyt siihen, ettei opintoja aloiteta tai ne keskeytetään ovat yksilöllisiä. Usein taustalla ovat heikot peruskoulussa saavutetut taidot, väärä alavalinta sekä taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat. Näihin ratkaisuna ei ole oppivelvollisuuden pidentäminen, toteaa AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu

Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan AMKE esittää seuraavia toimia tehtäväksi tulevalla hallituskaudella:

1. Varmistetaan riittävän osaamisen saavuttaminen peruskoulussa
Perusopetuksen joustavuutta ja yksilöllisiä opintopolkuja hyödynnetään niin, että nuoret saavat riittävät valmiudet toisen asteen opintoihin. Varmistetaan ohjauksen avulla, että kaikki nuoret löytävät itselleen sopivan opiskelupaikan. 

2. Varmistetaan ammatillisen ja lukiokoulutuksen aikana nuoren taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset edellytykset hyvään opiskeluun
Opintoihin liittyvät oppikirja-, työväline- ja muut materiaalikustannukset, jotka saattavat vaikuttaa opiskelijan taloudellisiin mahdollisuuksiin suorittaa tutkinto, tulee hoitaa yksilö- ja perhekohtaisten taloudellisten tukien avulla. Tällä hetkellä tätä tukea tarvitsee noin joka viides nuori tai nuoren perhe.

3. Varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävät resurssit toteuttaa tehtäväänsä
Koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet kipeimmin ammatilliseen koulutukseen. Resurssit ammatillisissa oppilaitoksissa on venytetty äärimmilleen, kun rahoitusta on leikattu 10 vuoden aikana yli 300 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan opiskelijamäärät ovat kasvaneet 16 prosenttia. Tämä yhtälö ei enää toimi. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitukseen tarvitaan vähintään 10 prosentin eli noin 80–100 miljoonan euron korotus.  

- Paras lopputulos saadaan kohdentamalla lisäresursseja niitä tarvitseville nuorille. Perusrahoitusta tulee lisätä, jotta ammatillinen koulutus voi hoitaa laadukkaasti tehtäväänsä koko työikäisen väestön kouluttajana, summaa Lamppu.