08.09.2017
Opetushallituksen koordinoima Education Finland -koulutusviennin kasvuohjelma on aloittanut toimintansa.
Ohjelman tarkoituksena on tukea yrityksiä, korkeakouluja ja koulutuksen järjestäjiä kasvuun kansainvälisillä markkinoilla. Tavoitteena kasvattaa koulutusviennin liikevaihtoa kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä.
Ohjelman aloitustilaisuus järjestettiin Opetushallituksessa perjantaina 8. syyskuuta.
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen mukaan Suomella on hyvät edellytykset kasvaa koulutusviennin kärkimaaksi.
- Koulutusjärjestelmäämme arvostetaan maailmalla ja suomalaiselle koulutusosaamiselle on kysyntää. Haasteena on tuotteistaa suomalainen kokemus ja osaaminen ratkaisemaan globaalia ongelmaa, Heinonen toteaa. Maailmalla lapset pääsevät nykyisin kyllä kouluihin, mutta ongelmana on oppiminen. Maailmaan tarvitaan 26 miljoonaa opettajaa.
Tavoitteet korkealla
Vuonna 2014 Suomen koulutusviennin liikevaihto oli noin 260 miljoonaa euroa. Potentiaalia olisi kuitenkin paljon enempään.
Opetushallituksessa koulutusviennin kasvuohjelman vetäjä Lauri Tuomi kertoo tavoitteena olevan aluksi kasvattaa liikevaihtoa sadalla miljoonalla eurolla.
- Pidemmällä tähtäimellä pitäisi saavuttaa Uuden-Seelannin taso, mikä on noin kaksi miljardia, Tuomi laskee.
Uusi-Seelanti on varsin hyvä vertailukohta koulutusviennistä puhuttaessa. Maassa on tehty 20 vuotta määrätietoista työtä koulutusviennin edistämiseksi ja se on tällä hetkellä Uuden-Seelannin viidenneksi suurin vientiala.
Yhteistyön merkitys korostuu
Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelän mukaan kasvuohjelman tavoitteena on uusi bisnes, jota tehdään yhteistyönä.
- Onnistuneissa kasvuohjelmissa on havaittu että yhteistyö on kaukaisilla markkinoilla etu. Kun kauppoja tulee, ne ovat suuria.
Education Finland -kasvuohjelmassa Opetushallituksen yhteistyökumppaneina ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Finpro sekä lähetystöt.
Koulutusvienti vaatii vuorovaikutustaitoja
Koulutusviennin suurlähettiläs Marianne Huusko ulkoministeriöstä korosti, että kasvuohjelmasta on tehtävä käyttäjien näköinen.
Huuskon mukaan myös varsin harvoissa tapauksissa koulutusvienti tarkoittaa sitä, että pyritään myymään suoraan jotain tuotetta ulkomaille. Tavoitteena on pikemminkin pyrkiä vuorovaikutukseen, jonka perusteella hahmottuu kohdemaan tarpeet.
- Koulutusviennissä on pohjimmiltaan kyse siitä, että koulutuksen taso voi parantua, kun ollaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Koulutusvienti suuntautuu tällä hetkellä lähinnä Kiinaan, Venäjälle, Yhdysvaltoihin, Intiaan, Persianlahden alueelle, Kaakkois-Aasiaan sekä Latinalaiseen Amerikkaan. Lisäksi Afrikka nähdään nousevana alueena.
Suosituimmat ammatillisen koulutuksen vientituotteet ovat yrittäjyyden, johtamisen, kone- ja metallialan, prosessiteollisuuden, sosiaali- ja terveysalan, sähkö- ja automaatiotekniikan, tekniikan sekä tuotekehitystyön tutkinnot.
http://www.oph.fi/koulutusvienti
