Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Yhteystiedot

Opettajien pestaus kolmeksi vuodeksi ammattikouluihin ”täysin kumma ajatus”

09.06.2019

- Opetus on ammattikoulujen perustehtävä, johon koulutuksen järjestäjien tulisi saada yleiskatteellista, pysyvää rahoitusta, sanoo Amken toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu.

Lamppu pitää ammattiopettajien pestaamista vain kolmeksi vuodeksi ”TÄYSIN kummana ajatuksena” ja jopa silmänkääntötemppuna.

- Opetus on ammattikoulujen perustehtävä, johon koulutuksen järjestäjien tulisi saada yleiskatteellista, pysyvää rahoitusta, Lamppu sanoo.

Nyt valtio tarjoaa siihen määräaikaista ja tarkoin korvamerkittyä rahoitusta.

- Kuka edes lähtisi pätkätöihin kolmeksi vuodeksi, ja mitä heille tehtäisiin rahojen loputtua? Lamppu kysyy.

Hallitus julkisti torstaina täydennetyn version hallitusohjelmastaan. Nyt liitteessä oli avattu tarkemmin myös, miten on määrä jakaa niin sanotut kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit, joiden yhteissumma on peräti kolme miljardia euroa.

Siitä osaamisen ja sivistyksen potti on yhteensä 730 miljoonaa euroa. Siitä suurimman osuuden vie 235 miljoonaa euroa, jonka turvin on määrä palkata ammatillisen koulutuksen opettajia vuosille 2020–2022. Summa riittäisi noin tuhanteen opettajaan.

Osansa osaamisen kertainvestoinneista saisivat myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja peruskoulun laatu- ja tasa-arvo-ohjelmat sekä harrastusten tuki peruskoulussa, kuten HS kertoi jo torstaina (HS.fi 6.6.).

Myös elinvoimainen Suomi -otsikon alle on kerätty yli 500 miljoonan euron edestä valtion omaisuuden myynnistä saatavaa rahaa.

Siitä suurin potti eli 150 miljoonaa euroa on menossa ”miljardiluokan ekosysteemeihin ja innovaatioihin”. Käytännössä se tarkoittaa innovaatiorahoittaja Business Finlandin jakamia avustuksia yritysvetoisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin (HS.fi 6.6.).

Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu noin 300 miljoonaa euroa, ja opettajiakin on vähennetty noin 1600 vuodesta 2013 lähtien. Samaan aikaan opiskelijamäärä on noussut 16 prosenttia.

Amke onkin vaatinut pysyvän perusrahoituksen nostoa kymmenellä prosentilla eli 80–100 miljoonalla eurolla vuositasolla. Nyt hallitusohjelmassa osoitetaan ammattikoulujen pysyvään rahoitukseen vain 10 miljoonan euron lisäystä opiskelijahuoltoon.

Epäselvää vielä on, mitä vuodelle 2023 hallitusohjelmaan niin ikään pysyväksi menoksi merkitty 107 miljoonaa euroa oppivelvollisuusiän nostoon käytännössä tarkoittaa.

Oppivelvollisuuden pidentämisestä koituvat kustannukset, kuten opiskelijalle maksuttomat oppimateriaalit ja -välineet, valtio on luvannut korvata täysimääräisesti koulutuksen järjestäjille. Rahoitusta tarvittaisiin lisäksi myös opinto-ohjaukseen ja tukeen.

Erikoista on sekin, että jos pidennetty oppivelvollisuus alkaisi koskea vuonna 2021 toisen asteen aloittavia, olisi pian aika luopua ”pätkäopettajista”.

Lamppu muistuttaa, että koulutuksen järjestäjät ovat keskenään kovin erilaisessa tilanteessa jo nyt.

”Kaikki koulutuksen järjestäjät eivät ole irtisanoneet opettajia, vaan sopeuttaneet toimintaansa muilla keinoin. Rahaa tarvittaisiin myös oppimisympäristöihin eli moderniin tiloihin, välineisiin ja digitalisaatioon esimerkiksi auto-, korjaamo- ja metsäalalle”, Lamppu listaa.

Myös pätevien opettajien saatavuus vaihtelee; esimerkiksi tekniikan puolella heistä kilpailevat myös yksityiset yritykset, vaikka toisaalta työttömyyttäkin on.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 8.6.
Kirjoittaja Marjukka Liiten

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi