Opettajan koulutuksen kehittämisohjelma julki – ammatillisen koulutuksen uudistustarpeet näkyvät huonosti

14.10.2016

Torstaina 13.10. opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle luovutettiin odotettu opettajankoulutuksen kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman tavoitteena on rakentaa suunnitelmallinen ja yhtenäinen kokonaisuus opettajien uranaikaisesta osaamisen kehittämisestä. Osaamisen johtamisen tulee olla tavoitteellista.

- Maailman parhaat opettajat ovat suomalaisen koulutuksen laadun paras tae. Meidän tulee varmistaa, että arvostus ja luottamus opettajan työtä kohtaan säilyvät vahvoina ja että ikäluokan parhaat nuoret haluavat opiskella opettajiksi. Opettajankoulutuksen kehittämiseen ja opettajien osaamisen vahvistamiseen suunnataan yli 60 miljoonaa euroa, Grahn-Laasonen totesi tilaisuudessa.

Opettajankoulutusfoorumin valmistelema ohjelma sisältää kuusi ehdotusta, joilla luodaan parasta osaamista maailman:

  1. Osaaminen kokonaisuudeksi
  2. Ennakoinnilla ja valinnoilla vetovoimaa
  3. Opettajat uutta luoviksi osaajiksi ja oppijat keskiöön
  4. Opettajankoulutus vahvaksi yhteistyöllä
  5. Osaavalla johtamisella oppilaitos kuntoon
  6. Tutkimustieto käyttöön


Entäs ammatillisen koulutuksen opettajat?

- Ohjelma on aika yleisluonteinen ja vaatii erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta vielä kovaa jatkotyötä, toteaa ainoa ammatillisen koulutuksen henkilöstöä ja Sajo ry:tä edustanut Esa Juvonen Savon koulutuskuntayhtymästä.

Opettajankoulutusfoorumin ryhmään kuuluu 55 jäsentä, joista yksi edusti ammatillisen koulutuksen henkilöstöä ja kaksi opiskelijoita. Painotus näkyi myös lopputuloksissa. Foorumi myös esitellään OKMn nettisivuilla kohdassa peruskoulu-uudistus.

Opettajankoulutusfoorumin varapuheenjohtajana toimivan Seija Mahlamäki-Kultasen mukaan ammatillinen opettajankoulutus oli vahvasti mukana Opettajankoulutusfoorumin työssä ja sen työelämäläheinen toteutusmalli ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyötavat koulutuksen järjestäjien kanssa kiinnostavat foorumin yliopistojäseniä.

- Kehittämisohjelma laadittiin yhteiseksi ja tarkoituksella vältettiin alakohtaisuutta. Toimeenpanossa yhteisiä periaatteita sovelletaan esimerkiksi ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämiseen, toteaa Mahlamäki-Kultanen.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma tukee ammatillisen koulutuksen reformia ja opettajien osaamista siirryttäessä uuteen tapaan suorittaa ammatillisia tutkintoja. Koulutuksen järjestäjien kannustetaan osaamisen johtamiseen ja opettajia tavoitteelliseen osaamisensa kehittämiseen. Kehittämishankehaut avautuvat pian ja tuovat kaivattuja taloudellisia resursseja. 

Julkistamistilaisuudessa paikalla ollut AMKEn asiantuntija Riikka Reina huomauttaa, että ammatillisten opettajien erityislaatuista tietä opettajuuteen ei ole huomioitu tässä eikä aiemminkaan tarpeeksi. Tilaisuudessa puhuttiin tärkeästä asiasta eli opettajuuteen kasvusta juuri perusidentiteetiltään opettajaksi kasvavan kautta.

- Ammatillinen opettaja tulee töihin työelämänosaajana, ammattilaisena, ei varsinaisena opettajana. Tämä on ammatillisen koulutuksen pedagogiikan vahvuus ja heikkous, toteaa Reina.

Reina huomauttaa myös, että ohjelmaan on jäänyt juuri ammatillisen koulutuksen kohdalle harmittava kirjoitusvirhe. Ohjelmassa lukee, Ammatilliset opettajankoulutukset päivittävät yhteistyössä opettajien pedagogien koulutuksen opetussuunnitelmat. Lauseesta ei selviä, kuka uudistuksen tekijä on. Todennäköisesti tarkoitetaan ammatillisia opettajankorkeakouluja. Tämä ei Reinan mukaan riitä.

- Tärkeintä on, että uudistus ei jää ammatillisten opettajakorkeakoulujen keskinäiseksi projektiksi, vaan uudistuksessa ääni annetaan nyt oppilaitoksille, koulutuksen järjestäjille ja henkilöstölle. Haluamme mukaan edes tähän työhön, kun koulutuksen järjestäjät yhteisestä foorumista oli jätetty huomiotta.

Tässä yhteydessä Reinan mukaan erityinen huomio tulee kiinnittää täydennyskoulutukseen, jota tarvitsee nyt reformin myötä koko henkilöstö.

- Erityisenä kysymyksenä nostan esiin myös arviointiosaamisen lisäämisen, johon kentällä tuntuu olevan huutava tarve.

Kehittämisohjelma