06.06.2016
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto kuuli Omniaa ja Tredua eduskunnassa 27.5, jossa käsiteltiin Valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020.
Jaosto keskusteli pitkään ammatillisen koulutuksen säästöjen toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.
Tredu ja Omnia toivat esille huolen toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja opetuksen kokonaislaadun vaarantumisesta rahoituksen muuttuessa budjettiperusteiseksi.
Omnian mukaan toiminnan kehittämistä hidastava normisto tulisi myös purkaa. Rahoituksen vähentyessä tulee myös koulutuksen järjestäjille antaa mahdollisuus organisoida toimintansa kevyemmällä säädöspohjalla
Molemmat kuultavana olleet koulutuksen järjestäjät painottivat moninaisen koulutuksen järjestämisen olevan voimavara. On vaarana, että järjestäjille kalliit, mutta erikoistuvaa osaamista tuottavat koulutusohjelmat lakkautetaan säästöpaineissa.
Erilaiset koulutustehtävät tulisikin ottaa huomioon myös rahoituksen määräytymisessä. Esillä ollut versio ei ota Tredun mukaan riittävästi huomioon esimerkiksi hitaammin eteneviä opiskelijoita, joilla ei ole erityisopiskelijan statusta ja siten myöskään erillisrahoitusta.
Rahoitusleikkauksen suuruus Tredussa on yhteensä 11,7 M€, joka esimerkiksi henkilötyövuosiksi muutettuna tarkoittaa noin 220 henkilötyövuotta. Tredussa on samaan aikaan myös kunta- ja palvelurakenneuudistus lain vaikutus vuoden 2017 loppuun. Leikkaukset tapahtuvat pääosin tiloista, aineista ja tarvikkeista, mutta todennäköistä on, että opetustuntien määräikin on kriittisesti tarkasteltava.
Tredun Helena Koskinen selvitti kuulemisessa asiaa jaostolle.
- Esitin, että muutosta tuettaisiin, koska nyt huolehdimme hitaammin edistyvien etenemisestä noin 3-4 M€ edestä. Nämä kärsivät leikkauksen takia, jolloin heidän valmistumisensa vaarantuu. Tämä puolestaan vaikuttaa rahoitukseen jatkossa. Tarvitaan erillisrahoitusta sopeuttamisajalle, jotta saadaan sopeuttamistoimet hallitusti tehtyä. Joka tapauksessa näiden hitaammin edistyvien tulevaisuus näyttää epävarmalta sopeuttamistoimien jälkeenkin.
Koskisen mukaan leikkaus olisi tullut tehdä todellisesta opiskelijamäärästä, jolloin vaikutus olisi ollut tasapuolisempi koulutuksen järjestäjille.
- Nyt tämän leikkauksen maksavat kasvukeskukset, joilla on riittävästi opiskelijoita, mutta toiminnan sopeuttaminen uuteen tilanteeseen on ollut mahdotonta. Niillä oppilaitoksilla, joilla määrät ovat olleet jo pitkään alle luvan, sopeuttaminen on jo tapahtunut.
Aiemmin suunnitelmaa ovat käsitelleet eduskunnassa muut valiokunnat. AMKE oli asiasta sivistysvaliokunnan kuultavana 27.4.
