03.02.2016
Neuvottelut ammatillisen opetuksen vuosityöajan kokeilusta KT:n ja OAJ:n välillä jatkuvat.
Kuntatyöantajien KT:n neuvottelupäällikkö Hannu Freund ja OAJ:n Petri Lindroos jatkoivat neuvotteluja vuosityöaikamallista viikonlopun tuumaustauon jälkeen. Tavoitteena edelleen on, että vuosityöaikamallia kokeiluun mukaan lähtevien parissa päästään kokeilemaan jo ensi lukuvuoden alussa. Kokeilusta kiinnostuneita AMKEn jäseniä on puolenkymmentä.
Jos vuosityöaikakokeilu ei jostain syystä toteudu vielä ensi syksynä, tavoitteena on, että neuvottelut jatkuvat siten, että kokeilu voisi alkaa syksyllä 2017.
Vuosityöaikakokeilu kiinnosti suurta opettajajoukkoa viime viikonloppuna Educa-messuilla. Siellä aiheesta puhui Lindroosin lisäksi Omnian johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu. Viesti oli yhteinen: vuosityöaikamalli voisi ratkaista sopimusviidakon ongelmia ja tuoda jopa säästöjä. Ja parempi tehdä ratkaisuja nyt, eikä odottaa. AMKEn HRMD-verkostoa vetävä Riikka-Maria kertoi, että tunnelma salissa oli odottava ja innostunutkin. Aiempaan verrattuna tilanne on muuttunut positiiviseksi. OAJ on tehnyt tilaisuudesta uutisen.
Tiiviisti neuvotteluja seuraava Riikka-Maria Yli-Suomu korostaa, että kokeiluissa olisi hyvä päästä eteenpäin ja löytää ratkaisuja, jotka paremmin vastaavat uudenlaisen opettajuuden tilanteeseen. Riikka-Maria myös huomauttaa, että käytännön arjen kannalta alkaa olla jo kiire. Jos sopimus aiotaan ottaa käyttöön syksyn 2016 alussa, niin oppilaitoksissa tieto tarvitaan heti tai viimeistään ensi viikolla.
Sivistystyönantajien puolella kokeilusopimusta koskevia neuvotteluja käydään sekä ammatillisten oppilaitosten että musiikkioppilaitosten osalta. OAJ:n kanssa käydään molempien kokeilujen osalta neuvotteluja niin, että kokeilut voisivat tulla voimaan syksystä 2017. Neuvottelut etenevät neuvottelupäällikkö Anne Somerin mukaan aikataulussa.
AMKE on korostanut neuvottelujen merkitystä:
- OKM valmistelee uutta lainsäädäntöä ja Opetushallitus uudistaa tutkintoja, näihin liittyen ammatillisen koulutuksen uudistamisen kannalta työmarkkinapöydän ratkaisut ovat aivan keskeisiä, toimitusjohtaja Petri Lempinen totesi.
Vuosityöaikakokeiluneuvottelujen tilannetta AMKEn puolelta seuraa HRMD-työryhmä.
Vuosityöaikakokeilujen ja reformin sekä tulevien säästöjen vaikutukset arjen oppilaitostyöhön ovat keskusteluttaneet sekä AMKEn KOJO- että HRMD-työryhmää. Molemmissa ryhmissä on todettu viime viikolla, että kaikissa tapauksissa, kokeilujen alkaessa tai siirtyessä, akuuttia on nyt henkilöstön tehtävänkuvien ja resursoinnin kysymykset. Tavoitteena samalla on valmistautua tulevaan yhtenäiseen malliin ja madaltaa kynnystä siirtyä siihen. Tarvitaan koulutuksen järjestäjien strategista pitkän aikavälin keskustelua siitä, mitä on oppiminen ja opettajuus vuonna 2030 ja millainen silloin on opettajan työnkuva.
KOJO- ja HRMD-verkostojen työryhmät ovat päättäneet järjestää yhteisen verkostopäivän Helsingissä keskiviikkona 16.3.2016 teemana opettajuuden muutoksen johtaminen. Verkostopäivässä työstetään ja käsitellään johtamisen työkaluja, kuten opettajan työnkuvan muutoksia, vuosityöaikaa sekä resursointia ammatillisen koulutuksen reformiuudistuksen näkökulmasta. Ohjelma ja ilmoittautumislinkki ilmestyy AMKEn verkkosivuille lähipäivinä.
Verkostopäivän sisältö perustuu AMKEn tammikuun johtamis- ja työnantajafoorumin keskusteluille. Tilaisuuden materiaalit löytyvät täältä.
Jäseniltä tulleisiin toiveisiin vastataan ja tämän vuoden aikana järjestetään kolme koulutusta työlainsäädännön kysymyksistä. Erilliset koulutukset tulvat:
Lisäksi AMKEn Yhteistyöfoorumissa 5.–6.4.2016 käsitellään Ammatillisen koulutuksen reformin askelmerkkejä ja tavoiteasettelua myös käytännön johtamisen näkökulmasta.
Ammattikorkeakoulupuolella on tehty tutkimus, jossa on selvitetty henkilöstön kehittämiseen kuuluvien toimintakäytänteiden rakentumista, ongelmia ja uudistumista 1990-luvun alusta tähän päivään. KM Heidi Ahokallio-Leppälä välitteli aiheesta 29.11.2015 otsikolla Osaaminen keskiössä – ammattikorkeakoulun uusi paradigma. Kyseessä on yhden oppilaitoksen kuuden vuoden pitkittäistutkimus, josta toimintakäytänteiden rakentumista, ongelmia ja uudistumista on kuvattu. Taitaapa olla niin, että johtaminen oppilaitoksessa ei hirveästi eroa myöskään meillä toisella asteella.
Tutkimustulosten mukaan osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamalli on tuonut muutoksia käytännön johtamistyöhön. Johtamistyöstä on tullut tavoitteellisempaa, kun strategioita, kehittämissuunnitelmia, kehityskeskusteluita tai osaamista ei nähdä enää erillisinä elementteinä vaan yhteen kietoutuneena systeeminä. Käytännön toiminnassa tämä tarkoittaa tietoista keskustelua organisaation strategisista tavoitteista sekä eri johtamistoimintojen välisistä yhteyksistä. Toisaalta osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamalli on tarkoittanut esimiehille oman johtamistoiminnan reflektointia sekä kollektiivisen johtamistoiminnan tietoista kehittämistä yhteisen kohteen suunnassa. Johtamistoiminnasta on tullut näin entistä tietoisempaa toimintaa.
