01.11.2016
Reformin kohtalo ratkeaa koulutuksen järjestäjien arjessa, korostaa AMKE ry:n hallituksen puheenjohtaja Marketta Kokkonen. Lain pitäisi olla alku toiminnan muutokselle, josta päättävät koulutuksen järjestäjät, ei opetusministeriö tai Opetushallitus.
- Uuden lainsäädännön, rahoituksen ja tutkintojen perusteiden on tuettava toiminnan muuttamista ja muutoksen johtamista.
AMKE on johdonmukaisesti esittänyt sääntelyn purkamista osana reformia, jotta käytännön työssä vapautuisi aikaa perustehtävään kouluttamiseen ja opettamiseen sekä sen johtamiseen. Nykyisin ammatillisessa koulutuksessa on liikaa lomakkeiden täyttämistä.
- Poistuuko reformin myötä sittenkään normeja ja säädöksiä siinä laajuudessa kuin on luvattu? Kokkonen kysyy.
Lakiluonnos herättänyt ristiriitaisia ajatuksia
Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä halutaan vahvistaa, mutta Kokkosen mukaan tämä tahto ei välity luonnostelluista pykälistä. Yhteinen ja selkeä visio näyttää puuttuvan.
Jotta nykyjärjestelmän keskeiset ongelmat saataisiin ratkottua uuden lain tuella, pitäisi niistä Kokkosen mukaan puhua ääneen: Keskeyttäminen on liian yleistä ja opintojen läpäisy sekä työllistyminen ovat liian heikkoa.
- Antavatko ehdotetut pykälät ja rahoitusmalli näiden ongelmien ratkaisuun tukea?
Viime vuosina koulutuspolitiikkaa on ohjannut vahva halu kouluttaa koko nuorisoikäluokka – myös heidät, joiden kouluttaminen vaatii suurempaa panosta. Kokkonen muistuttaa, että nuorten lisäksi ammatillinen koulutus kantaa suurta vastuuta heikosti osaavista aikuisista. PIAAC tutkimus kertoi sadoista tuhansista, joilla on vaikeuksia perustaitojen kanssa. Miljoona aikuista on ongelmissa tietotekniikan kanssa.
- Heikosti osaavilla on suuri työttömyyden riski ja vaara pudota kokonaan työmarkkinoilta.
Samanaikaisesti suunniteltu rahoitusmalli tähtää nopeisiin suorituksiin ja työllistymiseen.
- Kannattaako koulutuksen järjestäjän ottaa opiskelijaa, jonka mahdollisuudet saada aikaan opintosuorituksia tai työllistyä eivät ole selkeät?
Tämän asian Kokkonen neuvoisi valmisteluihin vielä uudelleen pohdittavaksi, jotta reformi ei tuo mukanaan opinnoista syrjäyttävää mekanismia.
Väistämättä tulee vaikutelma, että valmistelu on kovasti kesken. Pitäisikö lain voimaantuloa siirtää elokuuhun 2018 vuoden alun sijaan? Ajoitus opintovuoden alkuun helpottaisi käytännön työtä.
Kokkonen puhui AMKEn, OKM:n ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän järjestämässä #Ammatti16-seminaarissa.
