14.02.2017
Suomi saa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen lähes 10 vuoden valmistelun jälkeen. Tasavallan presidentti vahvisti 10.2. asiaa koskevan lain eduskunnan hyväksyttyä kolmannen asiaa koskevan lakiesityksen.
Ensimmäiset lakiesitykset vuosina 2010 ja 2012 jäivät sivistysvaliokunnassa käsittelemättä, mikä on hyvin poikkeuksellista. Suomi onkin viimeisimpiä EU-maita, jotka saavat tutkintojen viitekehyksen aikaiseksi.
Lakiesitykset perustuivat vuonna 2009 valmistuneeseen opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioon, joka puolestaan pohjautui 2008 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (EQF).
- Viitekehyksen tavoitteena on tuoda vertailukelpoisuutta eri koulutusten ja tutkintojen tuottamaan osaamiseen, arvioi AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen. Hän oli mukana Komission työryhmässä, joka vuosina 2004-2006 valmisteli EQF-esityksen.
- Viitekehys kokoaa yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen yhdeksi kokonaisuudeksi, Lempinen muistuttaa.
Viitekehys helpottaa tutkintojemme kansainvälistä vertailtavuutta ja niiden tuottaman osaamisen arvioimista. Tämä tukee määrätietoisia ponnisteluja tehdä koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa, AMKE lausui elokuussa 2016.
