Koulutusala ja digitalisaatio

24.06.2020

Koronavirusepidemian tuomat kokoontumisrajoitukset pistivät vauhtia koulutusalan digitalisoitumiseen. Kaikki oppilaitokset saivat koulutuksensa vietyä verkkoon pikavauhtia niiltä osin kuin opettaminen verkossa vain on mahdollista. Opettajat ottivat pikavauhtia käyttöön Teamsin, Zoomin, Google Hangoutsin, Big Blue Buttonin, Adobe Connectin tai Discordin, vaihtelevaisilla taidoilla niin alustojen käyttämisen, verkossa opettamisen kuin oppimateriaalinkin osalta. 

Samalla epidemia on myös nostanut näkyviin koulutusalan digitaalisen osaamisen tason ja kehittämisen tarpeet. Opettajat ja kouluttajat tarvitsevat osaamisen kehittämistä verkossa opettamiseen. Heitä on opetettava rakentamaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä verkossa yhteisömanagerien tai tubettajien tapaan, luomaan verkossa oppimisen yhteisöjä. 

Monta asiaa on yritetty samaan aikaan pitää ennallaan, jotta muutos ei tuntuisi liian rajulta. Opiskelijaryhmät ovat etäopetuksessa saman kokoisia elleivät peräti samat kuin luokkatiloissa, vaikka verkossa opetusta eivät rajoita luokan seinät eikä edes maantiede. Verkossa kaikki saman aihepiirin opiskelijoita voidaan hyvin koota yhteen vaikka koko Suomen alueelta. Toistaiseksi Suomen koko oppilaitosjärjestelmä on rakennettu maantieteellisten reviirien varaan. Verkossa "reviirit" tulevat olemaan toisenlaiset. Ne voivat olla esimerkiksi eri alustaekosysteemien ympärille rakentuvia oppimisyhteisöjä tai ne voivat olla eri osaamisalojen ympärille rakentuvia yhteisen oppimisen virtuaalitiloja.

Nykyiset verkko-oppimisalustat, LMS:ät, ovat nekin monelta osin menneen ajan tuotteita ja niissä näkyy opettajakeskeisen ryhmämuotoisen luokkaopetuksen henki. Niiden rinnalle on alkanut tulla oppimisalustoja, jotka mahdollistavat opiskelijalle henkilökohtaisen oppimispolun rakentamisen. Mutta millainen olisi verkko-oppimisympäristö, jonne tultaisiin kuin oppilaitokseen ja jossa opiskelija voi opiskella oman henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaan ja samalla silti tuntea koko ympäröivän oppimisyhteisön omakseen?

Edelleen paljolti ajatellaan, että digitaalinen oppimateriaali on eri asia kuin opetus. Jossain määrin onkin, jos mielikuva digitaalisesta oppimateriaalista on, että se on lähinnä kirjan digitaalinen versio. Entä, kun oppimateriaalin lisäksi itse opetus viedään digitaaliseen formaattiin, esimerkiksi videoille, simulaattoreihin tai myöhemmin esimerkiksi lisätyn todellisuuden sovelluksiin. Opettajia ei voi monistaa, videoilla tapahtuvaa opetusta voi. Ajatus voi kääntyä ihan päälaelleen, jos ajattelee, että digitaalista oppimateriaalia onkin koko Internetin sisältö. Siinä kohdassa opetus muuttuu enemmän sen ohjaamiseksi, että mitä aineistoa kannattaa Internetin maailmasta käydä läpi.

Tässä kohtaa opettajat ovatkin helisemässä, että miten ne opiskelijat saisi keskittymään opiskeluun sen koko muun Internetin sijaan. Toisaalta se samalla osoittaa, kuinka tärkeää ihmisen elämässä on valitsemisen ja keskittymisen taito maailmassa, jossa on tarjolla sitä, tätä, tuota ja vielä vähän niitä ja näitäkin. Nämä samaiset opiskelijat pystyvät herpaantumatta kyllä keskittymään tuntikausiksi chättäilyyn kaveriensa kanssa tai pelaamaan monipolvisia luovuutta ja kekseliäisyyttä vaativia pelejä yhdessä. 

Koulutusalan on itse tehtävä oma digitalisaationsa. Muut tahot voivat tässä auttaa, mutta ne eivät voi tehdä sitä koulutualan puolesta, yhtä vähän kuin pankkien digitalisointia olisi voinut tehdä jokin muu taho kuin pankit tai matkailualan digitalisointia muut kuin matkailualan toimijat. Opetusalan ihmisillähän on paras osaaminen ja ammattitaito nimenomaan opettamisesta.

Kysymys lähinnä kuuluu, että mikä taho tai ketkä ottavat haltuunsa tämän edelläkävijyyden ja sanelevat omalla esimerkillään sen, miten lähiopetuksen, etäopetuksen, verkko-opetuksen ja oppimisen ohjaamisen kokonaisuus uudessa normaalissa toimii. Toisaalta jos koulutusala sitä ei itse tee, sen tekevät kyllä muut. Samaan tapaan kuin Amazon mullisti ensin kirjakaupan ja sen jälkeen verkkokaupan ja sen jälkeen vielä verkkopalveluiden infrastruktuurimarkkinat. Tai samaan tapaan kuin Apple ja Google ovat mullistaneet kännykkämarkkinat täysin kännykkäalan ulkopuolelta tulleina toimijoina, jyräten markkinoilta taannoisten kännykkäjättien Nokian, Ericssonin ja Motorolan kännykät. Joku taho oivaltaa vielä, millaista on hyvä opettaminen verkossa ja miten se kannattaa nimenomaan verkossa toteuttaa.

Suomi on maailmankuulu opetuksestaan mutta onko tämä innovatiivinen taho välttämättä suomalainen? Keksiikö ja oivaltaako jokin muu taho maailmassa sen, miten verkossa ja etänä opettaminen ja ohjaaminen kannattaa toteuttaa? Muualla maailmassa tilanne on ehkä jossain määrin jopa otollisempi tälle, koska kouluttamisen ja opetuksen ansaintalogiikka on enemmän liiketoiminnallinen, mikä ehkäpä suosii paremmin ns. pehmeitä investointeja eli investointeja sujuvien palvelumallien rakentamiseen ja asiakaskokemuksen palvelumuotoiluun, koska niillä houkutellaan asiakkaita. Suomessa useimmat koulutusalan toimijat ovat keskittyneet palvelemaan yhtä toiminnan rahoittajatahoa, julkishallintoa.

Opetusalalla ja koulutusmarkkinoilla tulee tapahtumaan neljä isoa muutosta tulevina vuosina. Ensinnäkin koulutusalan omaan substanssiin liittyvät digipedagogiikka ja digitaaliset opetusmenetelmät tulevat ottamaan isoja loikkia.Opetuksen ja oppimisen muotoilu kokevat muutoksen. Toiseksi koulutusalan palveluiden digitalisoinnissa otetaan loikkia. Siitä ovat jo esimerkkinä Opintopolun kansalliset palvelut koulutushakuineen ja opintosuoritusrekistereineen. Tämä jatkuu koulutusalan palveluiden digitalisoimisena myös oppilaitoksissa.

Kolmantena kaikilla yhteiskunnan aloilla yrityksistä julkishallintoon mietitään juuri nyt kuumeisesti palveluiden digitalisoimista ja viemistä verkkoon niiltä osin kuin mahdollista. Tämä vaatii kykyä yhdistää kunkin ammattialan substanssiosaamista digitaaliseen osaamiseen. Tästä voi ennakoida, että joka alalla ja ammatissa tarvitaan entistä enemmän digitaalista osaamista: tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat tuottaa tällaisia palveluita ja tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat työskennellä näiden digitaalisten palveluiden puitteissa ja niiden kanssa omissa ammateissaan.

Neljäntenä tulevat elinikäisen oppimisen palvelut. Koska maailma muuttuu, on omaa osaamista ja ammattitaitoa pystyttävä päivittämään jatkuvasti, jotta osaaminen säilyy relevanttina työmarkkinoilla. Tätä osaamista pitää pystyä kehittämään työn ja perheen ohessa. Tutkinnot pilkkoutuvatkin jo osiin ja osia pienempiin kokonaisuuksiin. Ja seuraavaksi koulutusalalla mietitäänkin, miten nämä osat tuodaan tarjolle kokonaisten tutkintojen rinnalle. Ja kun ne tuodaan tarjolle - mahdollisuuksien mukaan verkkoon tietysti - parhaiten menestyvät ne, jotka saavat opiskelijan palaamaan omien palveluidensa ääreen kerta toisensa jälkeen joka vuosi päivittämään osaamistaan. Ja tämä kilpailu on maanlaajuista ja jopa maailmanlaajuista.

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi