08.12.2017
Ammatillisten oppilaitosten edustajia kokoontui Sitraan marraskuun alussa pohtimaan yhdessä, miten ammatillinen kestävän kehityksen osaaminen varmistetaan koulutusreformin pyörteissä. ”Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen oppilaitoksissa” –seminaarissa pääpuheenaiheena oli ammattiin valmistuvien kestävän kehityksen ymmärrys.
Yhteistyötä ja koulutusta
- Erilaisten toimijoiden yhteistyön merkitys on suuri sekä ammatillisen koulutuksen reformissa, että kiertotaloudessa, totesi Suomen ympäristöopisto Syklin rehtori Eeva Hämeenoja avauspuheenvuorossaan.
Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen valotti kiertotaloutta ja sen entistä tärkeämpää roolia koulutuksessa.
- Kiertotalousyhteiskunnan syntyminen vaatii uudenlaista osaamista, toimintaympäristön kehittämistä sekä yrityksiltä muutosta asenteissa ja toimintatavoissa, Pajunen totesi.
Pajusen mukaan koulutuksella on tärkeä rooli osaajien luomisessa. Kiertotalousopetusta tarvitaan kaikille kouluasteille, erityisesti ammatilliseen koulutukseen.
- Parhaimmillaan oman ammattiosaamisen päälle rakentuu ymmärrys kiertotaloudesta ja laajemminkin kestävästä kehityksestä.
Ammatillisten perustutkintojen kestävän kehityksen osaamisen arviointituloksia esitteli Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVIn arviointineuvos Mari Räkköläinen.
- Toiminnallisen kestävän kehityksen osaaminen on tulosten mukaan parempaa kuin tiedollisen. Tietopuolella erityisesti ekologisen kestävyyden osaaminen on heikkoa.
Tietoperustaa aiheesta pitäisi Räkköläisen mukaan vahvistaa niin opetusta kuin osaamisen arviointia kehittämällä ja erityisesti tekniikan aloilla, joilla arviointitulokset olivat kautta linjan heikompia.
- Niin opettajat kuin opiskelijat suhtautuvat kestävään kehitykseen kuitenkin tulosten mukaan myönteisesti, kertoi Räkköläinen.
AMKE toimitusjohtaja Petri Lempinen totesi tutkintouudistuksen olevan merkittävä mahdollistava tekijä kestävän kehityksen osaamisen lisäämisessä.
- Ammatillisissa perustutkinnoissa huippuosaajana toimiminen mahdollistaa myös kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen syventymisen. Aiheista tarvitaan opettajille täydennyskoulutusta.
Vastuullisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti yrityksissä ja työelämässä. Aiheesta hyviä käytännön esimerkkejä kuultiin Metson Tero Purosuolta.
- Asiakkailta tulee yrityksille entistä enemmän kyselyjä ympäristöosaamisesta.
Entistä vastuullisempia ammattilaisia
Suuret yritykset ovat ottaneet huimia harppauksia ympäristöasioissa parin viimeisen vuoden aikana. Upeita esimerkkejä on nähty syksyn aikana Ammattilaisen kädenjälki –hankkeen cleantech-vierailuilla ainakin KONEella, ABB:llä, Wärtsilässä ja Konecranesillä. Kaikissa niissä on kerrottu markkinoiden kasvaneesta paineesta kestävän kehityksen huomioimiseen, ja toisaalta kukin näistä isoista edelläkävijöistä vaatii myös yhä enemmän omilta alihankkijoiltaan ja sidosryhmiltään. Yritysten lisääntyvä tarve kestävän kehityksen osaajille antaa myös ammatillisille oppilaitoksille painetta kouluttaa työmarkkinoille entistä vastuullisempia ammattilaisia.
Seminaarin työpajoissa ja keskusteluissa peilattiin kestävän kehityksen opetusta ja sen tarvetta monista eri näkökulmista. Hyvänä asiana nähtiin kestävän kehityksen tulo kaikille pakolliseksi yhden osaamispisteen osioksi uusissa yhteisten tutkinnon osien (YTO) perusteissa 1.8.2018 alkaen. Kuitenkaan pelkkä YTO-opetus ei aiheesta riitä. Kestävän kehityksen ymmärtäminen osana ammattilaisuutta voi toteutua vain integroimalla kestävän kehitys osaksi kaikkien alojen ammatillisia opintoja. Nyt tutkinnon perusteiden uudistuessa olisi hyvä ajankohta sille.
Seminaari oli osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutushanketta Ammattilaisen kädenjälki
Teksti: Juulia Juslin, laatukoordinaattori, Hyria koulutus Oy
