16.09.2016
Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan 190 miljoonaa euroa vuodesta 2017 lukien. Leikkaus alentaa koulutuksen rahoitusta pysyvästi. Leikkauksen toteuttamista koskeva esitys rahoituslaiksi annetaan lokakuun alussa viikolla 40.
Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan esitetään 25 miljoonaa, mikä on 12 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna.
Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen esitetään 8,5 miljoonaa euroa. Määräraha supistuu 1,3 miljoonaa euroa eli 13 %. Budjettiesitys lupaa tukea reformin toimeenpanoa valtionavustuksilla, joita myönnetään useamman koulutuksen järjestäjän verkostohankkeille.
Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2017 on 10 355,64 euroa opiskelijaa kohden. Tämän vuoden hinta on 10 465,32 euroa. Budjettiesityksessä on huomioitu kikyn vaikutukset.
Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ja yksikköhinnat ammatillisessa lisäkoulutuksessa pysyvät ennallaan. Opiskelijoiden enimmäismäärä on 21 262. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.
Maahanmuuttajien kouluttamiseen ammatillinen koulutus saa 21 miljoonaa euroa, jolla tuotetaan ammatillista koulutusta ja opiskelua tukevia palveluja n. 2 000 maahanmuuttajalle. Määrärahalla lisätään erityisesti ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja siihen kytkeytyviä opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja.
Työvoimakoulutus
Ammatillisen työvoimakoulutuksen rahoitukseen esitetään 146,6 miljoonaa euroa, mikä on 8 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2016. Tarjonnan arvioidaan supistuvan 1000 htv eli 10 %.
Kotouttamiskoulutukseen hallitus esittää 95 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 35 miljoonan lisäystä verrattuna kuluvan vuoden budjettiin. Henkilötyövuosina arvioituna kotouttamiskoulutuksen volyymi nousee lähes ammatillisen työvoimakoulutuksen tasolle.
Opintoraha
Vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan luovutaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.
Järjestäjäverkko
Budjettiesitykseen on kirjattu, että koulutuksen järjestäjien lukumäärän arvioidaan supistuvan kuudella 168:aan. Tämä tapahtuu fuusioiden kautta.
Budjetin mukaan OKM jatkaa stressitestin pohjalta järjestäjärakenteen kehittämisohjelmaa, jossa koulutuksen järjestäjiä kannustetaan muun muassa taloudellisin kannustein vapaaehtoisiin fuusioihin.
Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Lisäksi järjestäjäverkkoon kuuluu erikoistuneita, toimintaedellytyksiltään vahvoja koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät tarjoamaan valtakunnallisesti, toimialakohtaisesti tai muutoin merkittäviä koulutuspalveluja.
