Kasvupalvelulaki unohtaa oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät

27.04.2017

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on oltava mahdollisuus toimia kasvupalveluiden tuottajina samoilla edellytyksillä kuin nykyisin työvoimakouluttajina.

- Yritysten kilpailukyvyssä osaamisella on suuri merkitys ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien rooli osaamisen kehittäjänä on tärkeä, todetaan AMKEn lausunnossa TEM:lle esityksestä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista.

Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on hyödyntää parasta mahdollista osaamista palvelujen tuotannossa silloinkin, kun osaaminen on julkisesti omistetussa organisaatiossa. Kilpailluilla markkinoilla paras tarjoaja voittaa, AMKE esittää.

- Vuonna 2015 TEM hankki koulutuspalveluita 120 oppilaitokselta yhteensä 160 miljoonan euron arvosta. 18 suurimman palveluntuottajan joukossa oli 14 oppilaitosta / koulutuksen järjestäjää.

Kaikista maakunnista löytyvät ammatilliseen koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut palvelevat työikäistä väestöä laajemmin kuin nykyinen työvoimakoulutus.

- Kasvupalvelut täydentävät julkista koulutustarjontaa, jota valtakunnallisesti ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Maahanmuuttajien koulutuksen suurin ongelma on koulutuspolkujen pirstaleisuus.

- Kotouttaminen, kielen oppiminen ja ammattitaidon hankiminen eivät muodosta kokonaisuutta. AMKEn mukaan kotouttamiskoulutusta on kytkettävä nykyistä tiiviimmäksi osaksi yhä työvaltaisempaa ammatillista koulutusta ja aikuisten perusopetusta.

Eriytyvätkö kasvupalvelut maakunnittain?

Lakiesityksen perusteella näyttää todennäköiseltä, että kasvupalvelut toteutuvat 18 maakunnassa toisistaan poikkeavin tavoin. Tämä näyttäytyy sekavana useamman maakunnan alueella toimiville yritysasiakkaille ja palveluntuottajille.

- Kansalaisten tasavertaisuus edellyttää, että maan eri osissa on yhtenäinen minimitaso palveluille.

Yksilön kouluttautuminen ja kuntoutumisen työllistymisen edellytysten parantamiseksi muodostavat yhden kokonaisuuden, jota ei hallinnollisesti pidä jakaa eri siiloihin.

Valinnanvapaus työvoimakoulutuksessa?

Lakiesitys tuo toteutuessaan valinnanvapauden kasvupalveluiden yritys- ja henkilöasiakkaille.

- Työttömän työnhakijan valinnanvapaus koulutuspalveluiden suhteen ei saa riippua hänen koulutuksensa tavoitteesta.

Vuoden 2018 alusta tutkintoon johtava työvoimakoulutus siirtyy OKM:n hallinnonalalle ja tutkintoon johtamaton työvoimakoulutus jää kasvupalveluihin.

AMKE muistuttaa, että valinnanvapaus toimii jo työttömien omaehtoisessa koulutuksessa, joka on määrällisesti ohittanut työvoimakoulutuksen hankinnat monessa maakunnassa.

AMKen lausunto esityksestä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista